Solmu on kouluille ja kaikille matematiikasta kiinnostuneille tarkoitettu ilmainen matematiikkalehti. Se perustettiin joulukuussa 1996 Helsingin yliopiston matematiikan ja tilastotieteen laitoksella Nokian ja Taloudellisen Tiedotustoimiston alkurahoituksella. Opetusministeriö on avustanut Solmua LUMA-rahoilla ja Suomen Kulttuurirahasto on tukenut erillisiä projekteja, joista mainittakoon lehden erikoisnumerona julkaistu Marjatta Näätäsen kirja Matematiikka, naiset ja osaamisyhteiskunta. Solmussa on myös EU-rahoituksen turvin tehty monikielinen matematiikan verkkosanakirja käsitepuineen. Vuodesta 2000 lähtien on Jenny ja Antti Wihurin rahasto tukenut Solmua.

Toiminnan tavoitteena on lisätä matematiikan harrastusta koko yhteiskunnassa ja erityisesti lukion ja peruskoulun oppilaiden keskuudessa. Lehdessä julkaistaan koulumatematiikkaa sivuavia ja sitä syventäviä kirjoituksia sekä matematiikan merkitykseen liittyviä ja sitä popularisoivia kirjoituksia. Lehden paperikopio ilmestyy kolme kertaa vuodessa, ja se lähetetään sitä pyytäneille kouluille. Lehden pääasiallinen jakelukanava on kuitenkin verkko, eikä lehteä voi tilata resurssiemme vähäisyyden takia. Lehden kaikki ilmestyneet numerot ovat Solmun nettisivulta ladattavissa pdf-tiedostoina.

Solmun nettisivuilla on myös paljon aihepiireittäin arkistoituja kirjoituksia, joita ei ole paperilehdessä julkaistu. Laajoja artikkeleita on mm. unkarilaisvaikutteisesta alkuvaiheen opetuksesta ja Montessorin opetustavasta. Kaikkiaan näitä vapaasti tulostettavia tiedostoja on satoja, ja lisää tulee koko ajan. Solmussa on myös keskusteluryhmä, Matematiikan Atrium, jossa voi käydä keskusteluja matematiikkaan liittyvistä kysymyksistä. Keskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä.

Alakoulun matematiikkadiplomit

Matematiikkadiplomisivulta voi tulostaa suuren suosion saavuttaneet alakoulun diplomitehtävät I–VI ja diplomit. Yläkouluun tarkoitetut diplomitehtävät VII–IX ovat tulossa. Diplomisivulla on lisäksi monia syventäviä oheiskirjoituksia, jotka madaltavat peruskoulun ja lukion välistä kuilua matematiikassa. Solmussa 1/2012 on Marjatta Näätäsen laaja kirjoitus matematiikkadiplomeista.

Solmun oppimateriaalit

Solmun sivulla on myös kasvava määrä oppimateriaaleja mm. Matti Lehtisen kirjoittama Matematiikan historia, aksiomaattista algebraa ja geometriaa, matemaattista fysiikaa ja lukuteoriaa. Siellä ovat myös Kalle Väisälän Algebran oppi- ja esimerkkikirja I ja Keskikoulun geometria. Kaikki materiaalit vapaasti hyödynnettävissä koulukohtaisten erikoiskurssien toteutuksissa ja itseopiskelussa.

Valmennustoiminta

Solmussa on alasivu matematiikan olympiavalmennukseen liittyville asioille. Siitä löytyvät valmennustehtävät, tiedot kilpailuista, leiritoiminnasta ja kerhoista. Mukana on myös laajat paketit vapaasti tulostettavaa valmennusmateriaalia algebrasta, geometriasta, kombinatoriikasta ja lukuteoriasta.  Ne ovat tietenkin kaikkien matematiikasta kiinnostuneiden vapaasti käytettävissä.

Miten Solmua tehdään?

Solmua tehdään pääosin talkootyönä ja näihin talkoisiin ovat tervetulleita kaikki matematiikasta kiinnostuneet henkilöt. Osallistumistapoja on monia. Lehteä voi tehdä tunnetuksi tuttavapiirissään, Solmun nettisivun voi linkittää Facebook-sivulleen ja oppilaitoksensa sivulle. Solmulla on myös oma Facebook-ryhmä. Solmun sivulla olevaa Solmu- ja verkkosanakirjajulistetta voi levittää oppilaitosten ilmoitustauluille. Lehteen voi myös lähettää kirjoituksia. Toimituskunta – sen kokoonpano selviää lehdestä – arvioi ne, päättää julkaisusta ja antaa palautettakin. Matemaattisten kirjoitusten lisäksi tervetulleita ovat myös matematiikan merkityksestä sitä soveltavilla aloilla kertovat kirjoitukset. Sellaiset ovat omiaan antamaan perspektiiviä koulunkäyntiin ja saattavat jopa antaa virikkeitä ammatinvalintaan.

Lopuksi

Solmu on siis todellinen koulumatematiikan tietopankki sisältäen kaiken mahdollisen alakoulun diplomitehtävistä matematiikan olympiavalmennukseen. Lehden toimituskunta toivoo, että opettajat monistaisivat Solmua ainakin matematiikasta kiinnostuneille oppilaille lukioissa ja peruskoulussa. Suurissa kouluissa voisi jopa viritellä Solmuun liittyvää harrastus- ja kerhotoimintaa. Sellaiseen osallistuvat oppilaat huolehtisivat oppilaitoksessaan lehden monistamisesta ja levityksestä, tietenkin opettajan myötävaikutuksella. Solmu-kerho seuraisi aktiivisesti Solmun nettisivua ja Facebook-ryhmää, keskustelisi lehden artikkeleista ja antaisi niistä palautetta vaikkapa Solmun keskusteluryhmään, jossa on palautteelle oma alasivu.

Toimituskunta toivoo myös, että matematiikan aineenopettajiksi opiskelevat ottaisivat Solmun osaksi päivittäistä opiskeluaan. Solmun didaktisista kirjoituksista on varmasti hyötyä tulevaan ammattiin valmistumisessa ja matemaattisilla kirjoituksilla voi olla jopa aineenhallintaa vahvistava vaikutus. Ja tietenkin oppimistapahtumiin liittyvistä oivalluksista voi kirjoittaa tarinoita Solmussa julkaistaviksi.

Mitä eroa on näillä paperilumihiutaleilla ja aidolla lumihiutaleella?

Vinkki: tutki lumihiutaleiden symmetriaa ja sakaroiden lukumäärää.

Keksi vähintään yksi tapa, jolla voit tehdä paperista enemmän aidolta näyttävän lumihiutaleen.

Pähkinän ratkaisu julkaistaan 10.2.2012.

Yleislipun lunastaneille on kerroksissa klo 10-16 välisenä aikana erilaisia matematiikkaa ja ongelmanratkaisuja käsitteleviä tehtävärasteja, joita kiertämällä voi kerätä toimintapassiin leimoja. Leimoja keränneet voivat osallistua päivän päätteeksi arvontaan.

Lisäksi Tietomaassa on päivän aikana Terra Cognitan myyntinäyttely.

Tietomaa on avoinna klo 10-18.

Siirry Tiedekeskus Tietomaan sivuille

Yläkoulu ja lukio

Kuvaus

Maan ystävät ry on tuottanut monipuolisen materiaalipaketin tukemaan ammattikasvattajien ympäristö- ja globaalikasvatustyötä. Materiaalit koostuvat ekologisen velan eri teemojen aihepiirejä käsittelevistä diasarjoista, syventävistä taustamateriaaleista, video- ja kuvapankista, toiminnallisista menetelmistä, globaalin Etelän tarinoista ja artikkeleista sekä linkki- ja lähdekirjastosta.  Teemat ovat ympäristöoikeudenmukaisuus, ilmasto-oikeudenmukaisuus, kylässä kehitysmaissa – kohtuuden jäljillä globaalissa Etelässä sekä kestävä taloudellinen vaihto ja kulutuksen vähentäminen.

1. Materiaalipaketti

Lisätietoa Ekologinen velka -ympäristökasvatushankkeesta.

7. lk

Kuvaus

Tehtävässä oppilaat soveltavat teoriatietämystään järviekosysteemistä ja siinä tapahtuvista vuodenaikaisvaihteluista. Tehtävässä käsitellään mm. järviekosysteemin erityispiirteitä, kuten veden kerrostuneisuutta ja eliöiden talvehtimista.

1. Vuodenkierto järvessä -tehtävämoniste
2. Vuodenkierto järvessä -opettajan moniste

Ekologinen velka -kouluvierailut

Maan ystävät tarjoaa Ekologinen velka -aiheisia kouluvierailuja yläkouluille ja lukioille keväällä 2012. Kouluvierailut tukevat opetussuunnitelman kansainvälisyyskasvatuksen tavoitteita ja antavat oppilaille välineitä arvioida globaaleja ilmiöitä ympäristöoikeudenmukaisuuden näkökulmasta.

Vierailun aikana oppilaat tutustuvat monipuolisten materiaalien sekä osallistavan tapaus- ja tarinatyöskentelyn keinoin globaaleihin ympäristöteemoihin: ekologinen velka, ympäristöoikeudenmukaisuus, ilmasto-oikeudenmukaisuus, kylässä kehitysmaissa sekä kestävä taloudellinen vaihto ja kulutuksen vähentäminen.

Vierailujen tavoitteena on lisätä nuorten ymmärrystä ekologisesta velasta, ympäristöoikeudenmukaisuudesta ja vastuullisesta kuluttajuudesta sekä edistää tasa-arvoisempaa vuorovaikutusta globaalin Etelän ja teollisen Pohjoisen välillä.

Tunnit soveltuvat erityisesti yhteiskuntaopin, historian, maantiedon, biologian, uskonnon, elämänkatsomustiedon ja äidinkielen opetussisältöihin. Ekologinen velka- oppitunti kestää 2 x 45 min. Vierailu on koululle maksuton. Kouluvierailuja toteutetaan mahdollisuuksien mukaan pääkaupunkiseudulla sekä Turun, Tampereen, Oulun, Rovaniemen, Kuopion, Jyväskylän ja Joensuun alueilla.

Globaali ympäristöpäivä

Maan ystävät tarjoaa kouluille mahdollisuutta järjestää Globaalin ympäristökasvatuksen teemapäivän keväällä 2012. Päivän tavoitteena on täydentää opetuksen ympäristö- ja globaalikasvatuksen tavoitteita. Teemapäivät toteutetaan paikkakunnasta riippuen yhteistyössä Luonto-liiton, Nuorten akatemian ja Eettisen kaupan puolesta ry:n kanssa. Tarjolla on myös Maan ystävien Fgits -hankkeen kouluvierailuja.

Teemapäivä sisältää:

- Koko koulun yhteisen Ekologinen velka -alustuksen
- Valinnaisia työpajoja:
Ympäristöoikeudenmukaisuus (MY)
Ilmasto-oikeudenmukaisuus (MY)
Kylässä kehitysmaissa – kohtuuden jäljillä globaalissa Etelässä(MY)
Kestävä taloudellinen vaihto ja kulutuksen vähentäminen(MY)
Kansallisvaltio ja globaali talous (MY)
Globaali metsäteollisuus ja Suomi (MY)
Vientivetoisen maatalouden sosiaaliset vaikutukset maanomistukseen ja
väestöön (MY)
Itämeri (Luonto-liitto)
Maailman kuvat -sarjakuvatyöpaja (Nuorten akatemia)
Globaalin vaate- tai elektroniikkateollisuuden tuotannon ongelmat (Eetti)
Reilu kauppa ja vastuullinen kuluttaminen (Eetti)
Globaalia ympäristödraamaa (MY)

Lisäksi voidaan näyttää aiheeseen liittyviä videoita tai toteuttaa esim. kierrätystori. Yhteistyössä kotitalousopettajan kanssa voidaan ideoida työpaja, jossa laitetaan pieni-hiilijalanjälkisiä tai pieni-vesijalanjälkisiä välipaloja. Saatavilla on myös monenlaisia materiaaleja, jotka liittyvät aihepiiriin, esim. julistesarjoja ja näyttelyitä.

Työpajoja on tarjolla vaihtelevasti paikkakunnasta riippuen, parhaiten teemapäiviä on tarjolla pääkaupunkiseudulla, Turussa, Tampereella, Jyväskylässä ja Oulussa.

Yhteystiedot:

Kouluvierailutilaukset (mieluiten sähköpostitse):

Karel Keiramo
hankekoordinaattori
Maan ystävät ry
puh. 045-8983551
karel.keiramo@maanystavat.fi

Teemapäivätilaukset:

Riika Huitti-Malka
Hankekoordinaattori
Maan ystävät ry
puh. 045-8983552
riika.huitti-malka@maanystavat.fi

Lisätietoja hankkeesta:

Globaalia ympärstökasvatusta – ekologinen velka jäsentämässä tasa-arvoisempia Pohjoisen ja Etelän välisiä suhteita” -hanke  on yksivuotinen ja toteutetaan ajalla elokuu 2011 – toukokuu 2012 Ulkoministeriön kehityskasvatushanke -tuella. Hanketta  koordinoi Maan ystävät ry yhteistyökumppaneinaan Uusi Tuuli ry, Luonto-Liitto ry, Emmaus Aurinkotehdas ry ja Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy. Hankkeen
toimintamuotoja ovat kouluvierailut, ammattikasvattajien koulutus ja tiedotus.

Kokeen ideana on, että oppilaiden osaamista testataan kolmella eritasoisella, rinnakkaisella tehtävällä. Tehtävät laaditaan siten, että kahden pisteen osannut oppilas hallitsee kyseisen asian arvosanalla 6, neljän pisteen osaaja arvosanalla 8 ja kuuden pisteen osaaja arvosanalla 10. Näin kaiken tasoisille oppilaille löytyy omaa osaamistaan vastaavia haasteita. Oppilaat saavat valita kustakin tehtävästä haluamansa tason. Oppilaita on kuitenkin kannustettu tekemään lisäksi toinen rinnakkainen tehtävä, siten että tehdyistä rinnakkaisista tehtävistä huomioidaan paras.

Koe tukee erilaisia oppijoita ja antaa riittävästi tekemistä jokaiselle. Lahjakkaat oppilaat saavat haastetta 6 pisteen tehtävistä ja tietyn asian heikommin osaavat oppilaat pääsevät kuitenkin tehtävien alkuun 2 pisteen tehtävissä. Lisäksi koe toimii myös osaltaan oppimistilanteena: usein käy niin että oppilas tekee ensin 2 pisteen tehtävän, minkä jälkeen hän yrittää 4 pisteen tehtävää usein onnistunein tuloksin.

1. 7. luokan koe

1. 8. luokan koe

Lukio

Kuvaus

PowerPoint-esitys ja siihen liittyvä tehtävämoniste perehdyttävät tuulen syntyyn, maapallon tuulijärjestelmiin ja tuulijärjestelmien hahmottamiseen sääkartoilta.

1. Tuulet-PowerPoint-esitys
2. Tuulet-tehtävämoniste

Suomen tietokirjailijat ry rahoittaa kevään 2012 aikana kaksikymmentä tietokirjailijavierailua lukioihin.  Opettajat voivat lähettää toivomuksensa vierailevasta tietokirjailijasta Suomen tietokirjailijat ry:n toimistoon osoitteeseen toimisto[at]suomentietokirjailijat.fi. Toiveita otetaan vastaan tiistaihin 31.1.2012 saakka.

Suomen tietokirjailijat ry toimittaa tietokirjailijan yhteystiedot koululle, joka sopii vierailun ajankohdan suoraan tietokirjailijan kanssa. Suomen tietokirjailijat ry maksaa esiintyjälle palkkion, matkakulut ja mahdolliset päivärahat. Vierailut toteutetaan 31.5.2012 mennessä.

Mukana on kaksikymmentä tietokirjailijaa

1. Ahola Suvi

Suvi Ahola on toimittaja, tietokirjailija ja kriitikko, joka parhaillaan kirjoittaa kirjaa lukupiireistä.

2. Hako Pekka

Pekka Hako on tietokirjailija, joka on kirjoittanut erityisesti elämäkertoja ja henkilökuvia. Musiikin alaan erikoistuneelta Hakolta ilmestyy helmikuussa 2012 kirja Jorma Hynnisen sielun maisemista.

3. Havaste Paula

Tarzan-tutkimuksella väitellyt Paula Havaste on julkaissut muun muassa teoksen Temppuja ja tiedettä Heurekasta: kokeile kotona! (2008)

4. Heinimäki Jaakko

Jaakko Heinimäki on pappi ja tietokirjailija. Hän on näkyvä keskustelija, kirjallisuuden alan moniottelija.

5. Hotakainen Markus

Markus Hotakainen on kirjoittanut tähdistä ja avaruudesta sekä lapsille että aikuisille.

6. Kirves Jenni

Jenni Kirves on kirjoittanut kirjan Kalle Päätalosta. Lisäksi hän on ollut mukana teoksessa Ruma sota ja teossarjassa Sodassa koettua.

7. Kivimäki Arto

Arto Kivimäki on monissa teoksissaan tehnyt nykylukijoille tutuiksi latinan kielen ja antiikin maailman.

8. Kolbe Laura

Laura Kolbe on kirjoittanut lukuisia teoksia Helsingin historiasta ja sivistyneistöön liittyvistä aiheista. Teoksessaan Ihanuuksien ihmemaa (2010) hän romuttaa perinteisen näkemyksen Suomesta yhden kertomuksen maana.

9. Kortelainen Anna

Anna Kortelaisen monet teokset liikkuvat kuvataiteen ja kirjallisuuden maailmassa kohteinaan muun muassa Albert Edelfelt ja L. Onerva.

10. Laine Lasse J.

Lasse J. Laineen lintu- ja luonto-oppaat ovat alansa perusteoksia, joita lukevat sekä nuoret että aikuiset.

11. Leinonen Matti

Matti Leinonen on taitava yleistajuisten luonto- ja ympäristökirjojen tekijä, joka on ollut mukana myös kymmenissä oppikirjoissa.

12. Lindgren Minna

Minna Lindgren on kirjoittanut paljon musiikista, kuten Leif Segerstamin elämäkerran. Hänen uusin teoksensa on Sivistyksen turha painolasti (2011).

13. Lintunen Martti

Tietokirjailija ja valokuvaaja Martti Lintunen on julkaissut yli 60 teosta, viimeksi lapsille ja aikuisille tarkoitetun Älä yritä unohtaa -kirjan, jonka taustalla on läheisen itsemurha.

14. Löytty Olli

Olli Löytyn monet teokset kertovat Afrikasta ja kolonialismin ajasta. Esseekokoelma Maltillinen hutu ja muita kirjoituksia kulttuurien kohtaamisesta on yksi viime vuosien kiitetyimpiä tietokirjoja.

15. Löytönen Markku

Kulttuurimaantieteilijä Markku Löytönen on kirjoittanut lapsille ja aikuisille muun muassa löytöretkistä.

16. Nevala Heikki

Heikki Nevalan uusin teos on taikurien vaiheista Suomessa kertova Silmänkääntäjiä, konstiniekkoja ja loihtutaiteilijoita. Hän on itse myös taikuri Heikki Harha.

17. Niku Risto

Risto Niku on taitava historian popularisoija, joka on kirjoittanut mm. teokset Kuka ampui kapteeni Ivan Belovin? (2003), Kahdeksan tuomittua miestä – sotasyyllisten vankilavuodet (2005) ja Kalevan kuolemanlento (2007)

18. Nurminen Marjo T.

Marjo T. Nurminen on tiedetoimittaja ja tietokirjailija, joka sai Tieto-Finlandian vuonna 2008 teoksestaan Tiedon tyttäret  – Oppineita eurooppalaisia naisia antiikista valistukseen.

19. Rajala Panu

Panu Rajala on kirjailijaelämäkertojen taitaja, joka on julkaissut viimeksi teokset Mika Waltarista, Yrjö Jylhästä, Aila Meriluodosta ja Juhani Ahosta.

20. Zetterberg Seppo

Seppo Zetterberg on taitava elämäkertojen kirjoittaja (mm. Eugen Schauman ja Eero Erkko). Hänen pääteoksensa on kuitenkin 800-sivuinen, palkittu Viron historia (2007).

Lukio

Kuvaus

PowerPoint-esitys ja siihen liittyvä tehtävämoniste perehdyttävät oppilaan sään määritelmään, säähän vaikuttaviin tekijöihin ja sääkarttojen tulkitsemiseen.

1. Sää-PowerPoint-esitys
2. Sää-tehtävämonisteet

1. Laskulabyrintti
2. Laskulabyrintin ratkaisut

Energiateollisuus ry on sähkö- ja kaukolämpöalaa edustava elinkeinopoliittinen ja työmarkkinapoliittinen etujärjestö.

Ilmasto-opas.fi -portaali kokoaa hajallaan olevaa tutkimusperäistä ilmastonmuutostietoa yhtenäiseen muotoon. Portaalin ovat toteuttaneet yhdessä Ilmatieteen laitos, Suomen ympäristökeskus ja Aalto-yliopiston Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus.

Luokanopettajaliitto on perustettu 1975 ajamaan luokanopettajien asiaa.

BMOL ry on biologian ja maantieteen opettajien ja opettajaksi opiskelevien yhteinen pedagoginen järjestö, joka luo näiden aineiden opettajille mahdollisuuden toimia ja vaikuttaa yhdessä.

Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry toimii matemaattis-luonnontieteellisen kulttuurin puolestapuhujana ja opetuksen kehittäjänä suomalaisessa yhteiskunnassa. Liitto harjoittaa julkaisu- ja koulutus- ja tiedotustoimintaa.

Opetin.fi on opettajien ja yritysten kohtaamisen foorumi. Opetin.fi-verkkopalvelu tarjoaa työkaluja opetuksen tueksi. Palvelusta löydät mm. hyviä käytäntöjä ja malleja yritysyhteistyöhön, tehtäviä ja tukimateriaaleja eri oppiaineiden opetukseen.

Ruotsinkielinen Resurscenter on osa valtakunnallista LUMA-keskusten verkostoa.

www.ymparisto.fi on valtion ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu. Palvelua ylläpitävät ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus (SYKE) ja 13 elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristövastuualuetta (ELY) eli entistä alueellista ympäristökeskusta.

Itä-Suomen yliopiston Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnan yhteydessä toimiva Itä-Suomen yliopiston LUMA-keskus on osa valtakunnallista LUMA-keskusten verkostoa.

Jyväskylän matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan koordinoima Keski-Suomen LUMA-keskus on osa valtakunnallista LUMA-keskusten verkostoa.

Tampereen LUMATE-keskuksen tavoitteena on innostaa lapsia ja nuoria luonnontieteiden, matematiikan ja teknologian oppimiseen ja harrastamiseen. LUMATE-keskus on osa valtakunnallista LUMA-keskusten verkostoa

LuontoPortista löydät mielenkiintoista tietoa sadoista luonnonlajeista huippukuvaajien parhailla otoksilla kuvitettuna.

Osaatko ratkaista suuren suosion saaneiden tikkutehtävien uudet ongelmat? Pääset kokeilemaan jo pelkällä tulitikkurasialla.

1. Tehtävämateriaali (pdf)
2. Tehtävämateriaali ja ratkaisut (pdf)

Tässä tehtävässä on jälleen palasiin pilkottu kirjain. Saatko koottua neljästä palasta M-kirjaimen?

1. Materiaali ratkaisuineen

Vinkki:

Kun maa jäätyy tai peittyy lumeen, on aika aloittaa lintujen talviruokinta. Tässäpä vinkki lintujen talviherkun valmistukseen:

Tarvikkeet:

Kookosrasvaa 500 g
Siemeniä (esim. auringonkukansiemeniä, murskattuja maapähkinöitä, kauraa, hirssiä) 3dl
Saviruukku
Narua

Valmistaminen:

1. Tee naruun solmu ja pujota lenkki saviruukun reiästä ulos ripustamista varten. Jätä lisäksi narua ruukun sisäpuolelle niin reilusti että se jää roikkumaan ulos lintuja varten. Tarkista, että solmu tukkii reiän hyvin. Voit myös tiivistää aukkoa esimerkiksi sinitarralla.
2. Sulata kookosrasvaa kattilassa.
3. Sekoita linnunsiemeniä sulaan kookokseen
4. Kaada seos ruukkuun.
5. Jäähdytä ja anna sen kovettua seuraavaan päivään. Ripusta talviherkku esimerkiksi puun oksalle. Muistathan huolehtia ruokintapaikan siisteydestä!

Lisätietoa:

Lue lintujen talviruokinnasta BirdLife Suomi ry:n verkkosivulta.

Joulupukilla on neljä läheistä tonttua. He ovet kaikki eri ikäisiä. Lisäksi jokaisella on eri lempiruoka, sekä jokin erilainen ulkonäköön liittyvä piirre, josta Pukki heidät tunnistaa. Kenelläkään tontuista ei myöskään ole samanväristä tonttulakkia jonkun muun tontun kanssa. Kuka tontuista pitää joulutortuista?

1. Pähkinä (pdf)
2. Pähkinä ratkaisuineen (pdf)

• Rasvatonta maitoa

• Etikkaa

• Pieni kattila

• Keittiömitta

• Lämpömittari

• Lusikka

• Naula

Lisäksi:

• Esimerkiksi pienen piparkakkumuotin koristeen muotoiluun

• Halutessasi vaikkapa helmiä koristeeseen kiinnitettäväksi

• Koristeen ripustamiseen narua

Työohje:

Laita kattilaan n. 400 ml maitoa. Lämmitä maito kokoajan sekoittaen 50°C:een. Lisää tämän jälkeen maidon sekaan 20 ml:aa etikkaa ja sekoita lusikalla.

Nosta lusikkaan tarttunut muovi kattilasta ja muotoile koriste esimerkiksi muotin avulla. Tee naulan avulla ripustusnarua varten reikä koristeen yläreunaan. Voit myös halutessasi lisätä koristeen pintaan esimerkiksi helmiä. Anna koristeen vielä kovettua ennen ripustamista.

Hauskoja faktoja:

Faaraoiden aikana käytettiin maidon juoksuainetta eli kaseiinia side- ja liima-aineena. Suomen ensimmäinen muovitehdas puolestaan aloitti toimintansa vuonna 1921. Tehtaan tuottama muovi valmistettiin
myös maidosta.

Täältä löydät lisää tietoa aiheesta!

22. joulukuuta 2011 on talvipäivänseisaus.

Selvitä, mitä tarkoittaa talvipäivänseisaus? Mikä on silloin auringon sijainti suhteessa maahan?

1. Tehtävä ratkaisuineen (pdf)

Sekoitussalakirjoituksessa viesti salakirjoitetaan sekoittamalla kirjaimet uuteen järjestykseen. Avaa seuraava sekoitussalakirjoituksella salattu vuodenaikaan liittyvä tervehdys:

HVÄOLAANELSAUTVOTYÄJUUJONLITUTAUTA

Keksitkö miten sekoitus on tehty?

1. Tehtävä ratkaisuineen

Kuva: Mikko Kiuttu

Pähkinä:

Talvella savupiippujen savut jäävät usein leijailemaan matalalle tiiviinä levynä. Ne nousevat ensin lähes pystysuoraan, mutta kääntyvät sitten yhtäkkiä vaakatasoon. Käännöksen aikana savujen suunta voi muuttua jopa 90 astetta, ja ne voivat alkaa liikkua nopeasti, vaikka maanpinnalla olisi tyyntä. Mikä ilmiö on kyseessä

1. Pähkinä ratkaisuineen

Sigma – öö, mikä?

Sigma-kilta ry, kavereille Sigma, on Oulun yliopiston fysiikan ja matemaattisten tieteiden opiskelijoiden ainejärjestö.  Siipiemme suojissa opiskelijat tutustuvat opiskelijakulttuuriin ja muihin opiskelijoihin, sekä saavat tukea opiskeluissa ja kasvamisessa ihmisenä (suuntaan tai toiseen). Käytännössä tätä agendaa toteutetaan tarjoamalla ajanvietettä opiskelujen lomassa sekä tekemällä opetuksenkehitystyötä yhdessä laitosten kanssa. Luonnossa sigmalaiset tunnistaa uniikeista musta-violeteista haalareista, joita pellepuvuiksikin nimitetään.

Miten tähän on tultu?

Sigma on perustettu jo 1959 eli samana vuonna kuin Oulun yliopistokin. Ensimmäisinä vuosina killan jäseniä olivat mm. kaikki matematiikan, fysiikan ja kemian sekä joidenkin teknillisten alojen opiskelijat. Killan nimi tulee kreikkalaisesta aakkosesta, sigmasta, jota käytetään matematiikassa yleisesti kuvaamaan summaa; kilta summasikin lukuisten aineiden opiskelijat yhteen. Vuosien varrella useimmat aineet ovat eriytyneet omiin järjestöihinsä, mutta fysiikka ja matemaattiset tieteet jatkavat yhteistä taistelua maailmaa vastaan. Vanhoista sigmalaisista on vuosien saatossa tullut myös professoreja eri laitoksille ja mahtuupa joukkoon yksi luonnontieteellisen tiedekunnan dekaanikin.

Mitä, missä, milloin?

Sigma järjestää pitkin vuotta erilaisia virkistystapahtumia. Perinteisiä tapahtumia ovat fuksipäivä ja -sauna, Hailuoto-excursio, pizzailta, pikkujoulut, hallituksenvaihtosauna ja vappusauna. Lisäksi järjestetään bileitä, leffa- ja peli-iltoja sekä muita satunnaisia (ja ajoittain mielivaltaisia tai mielenvikaisia) tapahtumia. Hyvänä esimerkkinä tällaisesta satunnaisesta toiminnasta on syksyllä 2011 muutaman naispuolisen rivijäsenen aloitteesta toteutettu poikakalenteri, joka saavutti suhteellisen suuren suosion. Lisäksi killalla on useita liikuntavuoroja, joilla jäsenet voivat käydä verryttelemässä opiskelusta jumiutuneita lihaksiaan.

Lisäksi Sigma osallistuu aktiivisesti Oulun luonnontieteilijöiden ja Oulun yliopiston ylioppilaskunnan tapahtumiin ja tempauksiin. Myös muiden ainejärjestöjen kanssa pyritään yhteistyössä järjestämään bileitä, saunailtoja ja muuta sellaista.

Kilta tekee yhteistyötä fysiikan laitoksen ja matemaattisten tieteiden laitoksen kanssa, muun muassa abipäivillä ja palautepäivillä. Lisäksi laitoksien johtoryhmissä ja opetuksenkehittämistyöryhmissä on killan edustajia opiskelijajäseninä. Sigma on myös tuottanut tai hankkinut joidenkin kurssien opintomateriaaleja.

Yliopistolla jäsenet voivat luentojen välissä (tai niiden aikana) rentoutua Sigman kiltahuoneella, joka sijaitsee väestönsuojassa J2-rapun alapäässä. Kiltahuoneelta, eli Kopilta, löytyy pientä purtavaa tarjoava kanttiini ja ajanvietemahdollisuuksia TV:n, PS2:n, lauta- ja korttipelien sekä keskimääräistä huonompien juttujen muodossa. Bridge on erittäin suosittu peli kiltalaisten keskuudessa ja löytyypä joukostamme jopa muutama kansainvälisestikin kisannut sankari. Sigmalaiset ovat myös kunnostautuneita huonojen elokuvien ystäviä, joten väärään aikaan Kopille saapuminen voi vaikuttaa haitallisesti mielenterveyteen.

Sigma ja PR

Sigman tapahtumista ja toiminnasta saa lisäinfoa nettisivujen (www.sigma-kilta.net) ja Facebookin (www.facebook.com/sigmakilta) kautta. Meitä uskaltaa myös lähestyä luonnossa tai kiltahuoneella, olemme suhteellisen kesyjä ja kivoja otuksia. Tervetuloa opiskelemaan fysiikkaa ja/tai matemaattisia tieteitä Oulun yliopistoon!

Tehtävässä tarkkaillaan auringon vaikutusta valon lähteenä ja sen vaihtelua vuorokauden ja vuodenaikojen mukaan. Lisäksi voidaan myös tutustua aurinkoenergian käsitteeseen.

Luokka-aste:

1.-6. luokat

Tarvikkeet:

etelään päin suunnattu ikkuna
teippiä
liitua
kompassi
viivoittimia
kello

1. Tehtävämateriaali

Materiaali on osa Active Learning -työkalupakkia, joka on tuotettu kolmivuotisessa Active Learning -projektissa. Täältä löydät lisää opettajien käyttöön suunnitellun Active Learning -työkalupakin materiaaleja, joissa on runsaasti ideoita kestävän kehityksen opetukseen sekä ympäristöopetukseen.

Hankkeessa mukana ollut Motiva on asiantuntijayritys, joka kannustaa energian ja materiaalien tehokkaaseen ja kestävään käyttöön.

Mitä onkaan kuvassa? Kalvosarjaa eteenpäin selatessasi vihjeet helpottuvat. Missä vaiheessa arvaat mitä kuva esittää?

Pähkinä:

Tonttu Näppärä on saanut tänä jouluna tehtäväkseen kuuseen ripustettavien joulukoristeiden askartelemisen. Tonttuverstaan kuusenkoristetarvikepaketista löytyy pieniä punaisia, vihreitä ja keltaisia palloja sekä tikkuja, joilla pallot liitetään toisiinsa. Tarvikepaketin mukana seuraa joulupukilta tullut ohje:

“Jokaisen valmiin kuusenkoristeen tulee sisältää:

10 punaista palloa
4 vihreää palloa
1 keltainen pallo

Jokaisesta punaisesta pallosta tulee lähteä yksi liitostikku, jokaisesta vihreästä pallosta neljä liitostikkua ja keltaisesta pallosta kaksi liitostikkua.”

Kuinka monta erilaista kuusenkoristetta tonttu Näppärä voi rakentaa joulupukin ohjeita noudattaen?

1. Joulukoristepulma ratkaisuineen

Kuva: Oulun kaupungin kuva-albumi

Pähkinä:

Monet lintulajit muuttavat talven ajaksi etelän lämpöön. Suomessakin paikkalintuina esiintyvät lajit ovat pakkasten kourissa kovilla. Kesällä lisäännytään, mutta talvella kaikki voimavarat kuluvat hengissä säilymiseen. Voiko mikään lintulaji lisääntyä arktisissa olosuhteissa? Perustele vastauksesi.

1. Pähkinä ratkaisuineen (pdf)

5.-7. luokat

Kuvaus:

Tietokilpailun tavoitteena on aktivoida oppilaat miettimään, miten kukin voi omalla toiminnallaan vaikuttaa energiankulutukseen arkielämässä.

1. Energiansäästövisa

Pähkinä:

Tontut Tarmokas ja Tuulispää ovat pakkaamassa joulupukin rekeä aattoa varten. Heillä on kolme lahjasäkkiä, joissa on seuraavat lahjat:

1. säkki:
6 sinistä pakettia
2 punaista pakettia
2 ruskeaa pakettia
1 vihreä paketti

2. säkki:
5 punaista pakettia
4 hopeista pakettia
1 sininen paketti
1 vihreä paketti

3. säkki:
5 vihreää pakettia
3 sinistä pakettia
2 keltaista pakettia
1 punainen paketti

Tarmokas ja Tuulispää ottavat näistä yhden säkin. Kuinka monta lahjapakettia heidän tulee nostaa säkistä, jotta he voivat varmasti tietää mikä näistä kolmesta säkistä on kyseessä?

1. Tehtävä ratkaisuineen

Kävimme seuraamassa torstaina 10.11. matematiikan opiskelijoiden 7.-luokkalaisille pitämää energiansäästötuntia Oulun Normaalikoululla. Luonnonvarojen rajallisuus oli tunnilla yksi keskeisistä esille nostetuista syistä säästää energiaa. Nykyisellä energiankulutuksella ja käytössä olevilla energiantuotantomuodoilla tulee energiavarojen loppuminen ajankohtaiseksi kenties jo meidän elinaikanamme. Oppilaita heräteltiin pohtimaan ratkaisuja energiankulutukseen ja -tuotantoon liittyviin tärkeisiin kysymyksiin. Olisi tärkeää pyrkiä hillitsemään energiankulutusta sekä lisätä uusiutuvien energialähteiden käyttöä tulevaisuudessa niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Keskustelun aikana huomattiin, että nämä kysymykset ovat ajankohtaisia ja tärkeitä tälläkin hetkellä, eivätkä tulevaisuuteen liittyviä ”sen ajan murheita”, kuten eräs oppilas tunnin alkupuolella tuumaili.

Tunti sisälsi paljon asiatietoa ja mielenkiintoisia yksityiskohtia energiankulutuksesta ja -säästämisestä, sen kustannuksista ja tuotantotavoista. Huhun mukaan tietokoneen tuottaman hukkalämmön avulla voisi jopa pitää opiskelijaboksin lämpimänä oikeanlaisen alumiinikuoren avulla! Oppilailta myös arvuuteltiin tilastotietoja energiankulutukseen liittyen, muun muassa suurimpia energiankuluttajamaita koko maailmassa ja Pohjoismaissa. Kävi ilmi, että Suomi on koko maailman 48. suurin kuluttaja ja Pohjoismaista kolmanneksi suurin heti Ruotsin ja Norjan jälkeen.

Kuva: Anna Hekkala

Oppilaat aktivoitiin myös miettimään miten kukin omalla toiminnallaan voisi vaikuttaa energiankulutukseen arkielämässä. Oppilaat hoksasivat hyvin, että esimerkiksi vähentämällä vedenkulutusta, pyöräilemällä autoilun sijaan ja turhien sähkölaitteiden sulkemisella voi säästää energiaa jokapäiväisessä elämässä. Infrapunalla toimivan lämpömittarin avulla havaittiin myös, että ikkunaverhot toimivat hyvänä lämmöneristeenä, joten niiden sulkeminen yön ajaksi voi vähentää lämmityskustannuksia. Lämpötilamittausten mukaan lämpötilaero verhojen eri puolilla voi olla jopa kaksi astetta.

Kuva: Anna Hekkala

Energiansäästöaihe oli selkeästi mielenkiintoinen ja aiheutti paljon keskustelua oppilaiden keskuudessa. Uskomme, että tunti sai oppilaat ajattelemaan omia energiankulutustottumuksiaan sekä energiateemaan liittyviä kysymyksiä laajemminkin.

______________________________

Energiankulutusta ja -säästöä voi pohtia oppilaiden kanssa esimerkiksi aiheeseen liittyvän tietokilpailun avulla:

1. Energiansäästövisa

Kuva: NASA

Pähkinä:

Kirkkaina iltoina auringonlaskun aikaan itätaivaalla horisontin yläpuolella näkyy selvä, tumma alue, joka laajenee koko ajan. Erityisen selvästi ilmiö näkyy talvisin, kun hämärän aika on pitkä ja aurinko laskee hitaasti horisontin alapuolelle. Mikä ilmiö on kyseessä ja mistä se johtuu?

1. Pähkinä ratkaisuineen (pdf)

Pähkinä:

Lumipyryn jälkeen talonmiehen tehtävänä on puhdistaa lumesta talojen oville johtavat polut. Löydätkö talonmiehelle reitin, jota pitkin hän kulkee kutakin polkua täsmälleen yhden kerran?

1. Polkuongelma 1
2. Polkuongelma 2
3. Polkuongelma 1 ratkaisuineen
4. Polkuongelma 2 ratkaisuineen

Osaatko päätellä säännön, joka määrittää tehtävässä esitellyn lukujen sarjan. Mikä on sarjan seuraava termi?

1. Tehtävä (pdf)
2. Tehtävä ratkaisuineen (pdf)

Kuva: NASA

Pähkinä:

10. joulukuuta 2011 nähtiin taivaalla täydellinen kuunpimennys. Mistä kuunpimennys johtuu? Miksi kuunpimennys ei näy joka kuukausi ja mitä pitäisi tapahtua, jotta näin olisi?

1. Tehtävä ratkaisuineen

Kuva: Toivo Korja

Pähkinä:

Haltin rinteellä sijaitsee Suomen korkein kohta, mutta se ei kuitenkaan ole Suomen korkein tunturin huippu. Tiedätkö mikä on? Entä mitä sen nimi tarkoittaa?

1. Pähkinä ratkaisuineen

Etsi ja selvitä Suomen lipun tarkat mittasuhteet ja laske kuinka suuri prosenttiosuus lipusta on sinistä väriä.

1. Tehtävä ratkaisuineen (pdf)

Pähkinä:

Tarvitset pulmaan esimerkiksi kymmenen kolikkoa. Kokoa ne ensin kuvan osoittamalla tavalla pöydälle. Miten onnistuisit kääntämään kuvion ylösalaisin kolmea kolikkoa siirtämällä?

1. Pähkinä ratkaisuineen

Mikä eläin?

5 pisteen vihje: Tämä vuoneloksikin kutsuttu nelivarpainen eläin voi elää jopa 20-vuotiaaksi. Se voi olla aktiivinen mihin vuorokauden aikaan tahansa, sillä se nukkuu useita lyhyitä jaksoja vuorokauden aikana.

3 pisteen vihje: Näiden laumaeläinten poikaset syntyvät yleensä touko-kesäkuussa. Talvella luppo eli pensasjäkälä on niiden tärkeää ravintoa.

1 pisteen vihje: Syksyllä on niiden kiima-aika eli rykimä. Siitä tehtyä perinneruokaa on moni lapinmatkailija maistanut.

Jos et vielä arvannut, niin kaikkihan ovat kuulleet tällaisesta punakuonoisesta…

Ratkaise japanilainen päättelykykyä vaativa piirtämistehtävä. Tulosta tehtävä paperille ja väritä lyijykynällä.

1. Tehtävämateriaali (pdf)
2. Tehtävä ratkaisuineen (pdf)

Tässä pähkinässä on ratkaistavana numeroiden sijoittelua vaativa tehtävä.

1. Tehtävämateriaali (pdf)
2. Tehtävä ratkaisuineen (pdf)

Pähkinä:

Tässä tehtävässä tulisi koota kuuteen palaseen pilkotusta H-kirjaimesta jälleen ehjä. Osaatko ratkaista pähkinän?

1. Tehtävämateriaali (pdf)
2. Tehtävä ratkaisuineen (pdf)

Opiskelijahaastattelu – Essi-Maaria – OuLUMA Vimeossa

Sunnuntaina 11.9. päättyi luonnonmaantieteen vuoden 2011 syventävä kenttäkurssi. Kurssi, nimeltään Pohjoisen luonnon tutkimus pidettiin Kilpisjärvellä Helsingin yliopiston biologisella tutkimusasemalla. Kurssin kesto oli viikko eli maanantaista sunnuntaihin. Luonnollisesti maanantai ja sunnuntai olivat enimmäkseen matkustuspäiviä, mutta muut viisi olivat intensiivisiä maastopäiviä.

Luonnonmaantieteeseen suuntautuneille on kaksi pakollista kenttäkurssia, joista ensimmäinen sijoittuu ensimmäisen vuoden loppuun ja toinen niin kutsutun maisterivaiheen alkuun, eli käytännössä neljännen opiskeluvuoden alkuun. Jälkimmäinen kenttäkurssi vaatii jo huomattavasti enemmän pohjatietoa luonnonmaantieteellisistä ilmiöistä, ja kenttäkurssilla tutkitaan ja havainnoidaan monimutkaisia ja moniulotteisia pohjoisessa ympäristössä esiintyviä luonnonilmiöitä. Eräänlaisena punaisena lankana on ilmastonmuutos, ja sen vaikutus pohjoiseen ympäristöön – niin elolliseen kuin elottomaankin.

Kohti Lappia ja ikiroutaa

Maanantaiaamuna 5.9. läksimme siis matkaan yliopistolta. Ensimmäinen matkakohteemme oli Aavasaksanvaara Ylitorniolla, jossa tutustuimme Itämeren vaiheisiin. Veiksel -jäätikön vetäytyessä viimeisimmän jääkauden jälkeen, Itämeri sijoittui jäätikön eteläreunan ja Tanskan salmien väliselle alueelle. Korkeimmillaan Itämeren pinta oli niihin aikoihin, kun jäätikkö oli jo vetäytynyt Suomen ja Ruotsin Lapin alueelle. Tällöin Aavasaksasta oli veden pinnan yläpuolella vain aivan yläosat, jotka nykyään ovat maankohoamisen ja meren pinnan laskun seurauksena reilut parisataa metriä merenpinnan yläpuolella. Muinainen rantaviiva näkyy selvänä huuhtoutumiskivikkona ja karuna kasvuympäristönä rinteillä, ja sen yläpuolinen osa (muinainen saari) on rehevää metsää, ns. “kalotti”. Tällaisia vaaroja kutsutaankin “kalottivaaroiksi”. Aavasaksalta matka jatkui Torniojokivartta seuraillen kohti lopullista määränpäätä. Perillä olimme myöhään illalla, joten aikaa oli vain majoittumiseen sekä pieneen reippailuun Saanan rinteillä.

Tiistai olikin sitten ensimmäinen maastopäivä. Päivän aiheina olivat ikirouta sekä metsänrajavyöhyke, joita varten jakauduttiin kahteen ryhmään, molemmilla puoli päivää kumpaakin aihetta. Ikiroutaa tutkimme ns. palsasoiden kautta. Suomessa käsivarren Lapissa sekä Utsjoen alueella esiintyy palsasoita, eli soita, joilla esiintyy ikiroutaa (jäätä) kumpumaisina muodostumina turvepatjan alla. Tutkimme erilaisin mittauksin, kuinka syvällä ikiroutaa esiintyy ja mitkä ympäristötekijät mahdollisesti vaikuttavat esiintymissyvyyteen. Pohdimme myös, miten sademäärien ja keskilämpötilojen muutokset mahdollisesti tulevat ilmastomuutoksen myötä vaikuttamaan ikiroudan esiintyvyyteen. Yleinen trendi oli kuitenkin selvästi nähtävissä: palsakummut olivat selvästi romahdelleita eli voimakasta sulamista oli jo tapahtunut viime vuosikymmenten aikana. Vanhimmat palsat olivat iältään jopa pari tuhatta vuotta vanhoja, ja olivat olleet jossain vaiheessa selvästi laajempia. Toki sulaminen ja vastaavasti uusien muodostuminen on osa palsojen normaalia ”kiertokulkua”, mutta kun ne kaikki olivat pienentyneet eikä uusia ollut enää muodostunut.

Metsänrajamittauksia eli käytännössä puustomittauksia teimme sitten Peeratunturin rinteillä. Selvitimme eri korkeuksilla puuston latvuspeittävyyttä, keskikorkeutta, maksimikorkeutta, pensaspeittävyyttä, puiden paksuuksia eri kohdista runkoa, keskimääräistä lumensyvyyttä jne. Tarkoituksena oli selvittää, miten eri ympäristötekijät vaikuttavat puuston rakenteeseen ja määrään, erityisesti metsänrajavyöhykkeellä. Metsänrajatutkimukset ovat nykyään tärkeässä roolissa, sillä pohjoisilla alueilla metsänrajan muutokset vastaavat herkästi ympäristön muutoksiin, kuten ilmastonmuutokseen.

Illat eivät suinkaan olleet pelkkää vapaa-aikaa, vaan päivällisen jälkeen jatkuivat vielä seminaarit, joita olimme valmistelleet etukäteen. Niinpä tiistaina istuimme vielä ilta kahdeksalta luokkahuoneessa kuuntelemassa esitelmiä ikiroudasta ja tunturikoivuista. Päivän anti oli todella mielenkiintoinen, ja jo ensimmäisen päivän jälkeen uni maistui enemmän kuin hyvältä!

Sopulina tunturissa

Keskiviikkona aloitimme aamun pienellä briefauksella geomorfologisesta aktiivisuudesta sekä sen mittaamisesta. Käytännössä geomorfologinen aktiivisuus tarkoittaa erilaisia elottomaan luontoon liittyviä prosesseja, joista pohjoisilla alueilla tärkeimpiä ovat routa, eroosioprosessit sekä vuotomaailmiö kaltevilla pinnoilla. Kiipesimme ensin Jehkatstunturin huipulle (920 m merenpinnasta), josta lähdimme ryhmittäin tekemään tutkimuslinjoja. Kuljimme kahta linjaa, joilla molemmilla tehtiin mittauksia 20m välein korkeuden suhteen, kukin ryhmä siis 40m välein. Selvitimme tietyn kokoiselta alueelta erinäisiä muuttujia, joihin kuului kasvillisuuspeittävyys, lumensyvyys, kaltevuus, pientopografia jne, sekä kartoitimme tutkimusalalla vaikuttavat geomorfologiset prosessit ja niiden aktiivisuuden. Tarkoitus oli selvittää, mitkä ympäristötekijät mahdollisesti vaikuttavat geomorfologisiin prosesseihin ja niiden aktiivisuuteen. Jälleen korostui ilmastonmuutoksen vaikutukset; miten prosessit mahdollisesti tulevat tulevaisuudessa muuttumaan ja mitä merkitystä sillä on ympäristön kannalta? Illalla tutustuimme jälleen seminaariesitysten kautta aiheeseen eri näkökulmista, ja samalla syvensimme tietämystä prosesseista ja niiden välisistä suhteista.

Mikäli tunturissa seikkailuun ei ennen reissua olisi ollut perehtynyt, olisi sen kurssin aikana kyllä oppinut melko hyvälle tasolle.. Torstai ei näet ollut fyysisesti sen latteampi päivä kuin edellisetkään, itse asiassa korkeusvaihtelu tutkimuslinjoilla vain kasvoi! Päivän aiheena oli biomassa, eli millaisia määriä kasvibiomassaa pohjoisessa luonnossa esiintyy, ja miten biomassan määrä vaihtelee paikallistasolla. Toisin sanoen pyrimme selvittämään, mitkä tekijät vaikuttavat biomassan määrään. Tällä kertaa tutkimuslinjat oli asetettu Saanan rinteille, ja tutkimuspisteille suunnattiin GPS:n avulla. Tutkimuslinjoja oli kolme, kaikki menivät kohti Saanan huippua mutta eri reittejä pitkin. Näin saimme mukaan erilaisia paikallistekijöitä. Leikkasimme tietyllä menetelmällä joka tutkimuspisteeltä yhteensä puolen neliömetrin alueelta kaikki putkilokasvit talteen. Tätä varten tarvitsimme erityisen tutkimusluvan, sillä ylipäätään jo liikkuminen Saanan rinteillä merkittyjen polkujen ulkopuolella on luvanvaraista.. Kuivasimme näytteet tutkimusaseman laboratoriossa, jonka jälkeen ne voitiin punnita. Jälleen määritimme useita muuttujia tutkimuspisteiltä, joiden suhdetta biomassan määrään tutkimme. Yllättävää oli, että kun puita ei oteta huomioon, biomassan määrä oli korkeimmillaan metsänrajan tuntumassa, eli ei suinkaan alimmilla korkeuksilla, missä kasvillisuus silmämääräisesti näyttäisi runsaimmalta.

Mittausten päätteeksi tarvoimme tukevassa pilvessä Saanan huipulle, ja juuri kun saavutimme korkeimman kohdan, pilviverho repesi! Näkymät olivat huimat! Vietimme hetken huipulla kierrellen ja kuivaillen, jonka jälkeen konkkasimme takaisin asemalle. Voin kertoa, että seminaarien jälkeen uni ja lepo olivat jälleen omassa arvossaan!

Perjantaina pääsimme tutustumaan sitten täysin uuteen luonnonmaantieteen tutkimussuuntaukseen: geodiversiteetin ja biodiversiteetin suhteeseen. Aihe on todella mielenkiintoinen, ja sen tutkimus on vasta aluillaan. Lyhyesti kuvattuna homman nimi on se, että määritetään alueella esiintyvät geomorfologiset, hydrologiset ja geologiset prosessit ja muodostumat, ja tarkastellaan, kuinka niiden monipuolisuus vaikuttaa elollisen luonnon monipuolisuuteen. Käytännössä jokainen muodostuma, esim. puro tai kalliojyrkänne, muodostavat oman erityislaatuisen elinympäristönsä, ja mitä enemmän näitä erilaisia elinympäristöjä on, sitä useammalle elollisen luonnon lajille on ”koti”. Eri lajit kun ovat erikoistuneet erilaiseen kasvuympäristöön. Tutkimusalat olivat samat kuin biomassamittauksissa, joten taas pääsimme kiipeilemään rinteitä ylös ja alas. Selvitimme taas lukuisan joukon eri muuttujia alueilta sekä kartoitimme geodiversiteetin. Niiden avulla tutkimme geodiversiteettiin vaikuttavia tekijöitä sekä geo- ja biodiversiteetin yhteyttä. Todella mielenkiintoinen ja haastava päivä!

Mykistävä tutkimusmatka naapurimaahan

Lauantaita olimme odottaneet koko viikon, sekä toivoneet hyvää keliä. Kohteena oli nimittäin Steindalsbreen –jäätikkö Norjan puolella! Se on ollut kyseisen kenttäkurssin perinteinen vierailukohde jo vuosien ajan, ja aina se on tehnyt opiskelijoihin yhtä suuren vaikutuksen. Köröttelimme minibusseilla Skibotnin vuonon rannalle laakson alapäähän, josta lähdimme kipuamaan laaksoa pitkin kohti jäätikköä. Muutaman kilometrin patikoinnin jälkeen saimme jäätikön ensimmäistä kertaa näkyviin – jotain aivan uskomatonta! Jäätikkö näkyi vielä kohtuu pienenä, mutta kun tarvoimme muutaman kilometrin lisää ja pääsimme läheisille reunamoreeneille, todellisuus paljastui. Mittasuhteet olivat käsittämättömät!

Moreenikasat, jotka jäätikkö oli kasannut keskiajan jälkeen vallinneen pienen jääkauden aikana, olivat toista sataa metriä korkeat! Niistä jäätikkö oli vetäytynyt jo puolisen kilometriä, eli keskimäärin vajaa pari sataa metriä sadassa vuodessa. Tosin vuoden 1998 jälkeen jäätikkö oli vetäytynyt n. 200 metriä, ja jo viime vuoden jälkeenkin parikymmentä metriä eli n. 5 cm vuorokaudessa.. Näkymä oli siis vaikuttava, mutta veti hiljaiseksi. Onko ilmastonmuutos todella näin radikaali ilmiö? Tietystikään jäätikön todellisia massanmuutoksia on vaikea arvioida, mutta tällä hetkellä trendi näyttäisi ainakin reunan perusteella olevan vahvasti negatiivinen, eli jäätikkö on sulamassa kiihtyvällä vauhdilla.

Kävimme seikkailemassa myös jäätikön päällä, siellä meni turvallinen lohkarejuova jota pitkin pystyimme nousemaan. Parhaillaan jäätä oli alapuolella n. 30 metriä, tuntui aika jännältä kuvitella mitä kaikkea alapuolella tapahtuu! Ja varsinkin katsella valtavia railoja, jotka ovat viime vuosinakin muutamia uteliaita vieneet jäätikön uumeniin. Jäätikön kanssa ei siis pelleillä, ja mikäli systeemiä ei tunne, ei jään päälle ole asiaa.

Lauantai oli siitä poikkeuksellinen päivä, että illalla ei ollut enää ainuttakaan seminaariesitystä! Saimme siis rauhassa saunoskella ja vietellä viimeistä kenttisiltaa, joka sitten hieman venähtikin. Sunnuntaina paluumatkalla tunnelma olikin melko hiljainen, ja matkanvarrella tehdyt pienet kenttätyöt eivät enää hirveästi porukkaa innostaneet. Oli kuitenkin mielenkiintoista käydä kaivelemassa Enontekiössä sijaitsevan Kuttasen dyynimuodostumaa. Löysimme nimittäin hiekkakerrosten välistä tuhkakerroksen, joka oli n. 5300 vuotta vanhojen laajojen metsäpalojen jäänne! Oli hämmentävää pysähtyä hetkeksi ajattelemaan, millaiselta maisema tuolloin näytti.

Kotia kohti – tosin vain fyysisesti

Ouluun päästiin sitten iltatuimaan, ja paljon muuta ei enää jaksanut kuin laittaa nukkumaan. Vielä maanantain luennotkin menivät syvissä ajatuksissa, tuollaisesta reissusta ei ihan yhdessä yössä palaudu.. Mieleen jäi monenlaisia askareita, ja etenkin ilmastonmuutoksen todellisuus ja sen vaikutukset pohjoisen herkkiin ekosysteemeihin jäivät lähtemättömästi mieleen. Kun kerran pääsee konkreettisesti näkemään muutokset valtavissa prosesseissa, kuten ikirouta ja jäätikkösysteemit, tajuaa, millaisesta muutoksesta on oikeasti kyse, ja kuinka moneen asiaan sillä on loppujen lopuksi vaikutuksia.

Piristävää oli päästä näkemään myös toisenlaisia ilmiöitä, jotka ovat tyypillisiä pohjoisille alueille. Tällainen oli muun muassa sopulien vaellus, josta rippeet olivat edelleen näkyvissä. Joka päivä näkyi useita sopuleita metsässä ja tunturipaljakalla, ja aina ne olivat yhtä hilpeä näky. Niiden luontoon jättämät jäljet eli käytännössä syönnöspaikat ja papanaläjät osoittivat, että niiden määrä on ollut melkoinen.. Oli myös mukava haastatella erästä kalatutkijaa, joka kertoi löytäneensä jopa haukien mahasta sopulien jäänteitä! Jossain vaiheessa kurssia professorimme tuumasikin, että porukkahan alkaa selvästi sopuloitumaan. No, se lienee vain positiivista, sillä hauskaa riitti loistavalla porukalla, ja jälleen porukkahenki tiivistyi reissun myötä! Kyllä maantiede on mukavaa!!

____________________________________________________________

Lisää kuvia kenttäkurssista löydät Mikon kirjoittamasta blogista.

Työelämähaastattelu – Claes Krüger – OuLUMA Vimeossa

Ilmalämpöpumppu on oiva keino säästää lämmitysenergiaa ja lisätä asumisviihtyvyyttä omakotitaloissa. Ilmalämpöpumppuja voidaan asentaa myös toimistojen ja liikerakennusten mukavuuden ja energiatalouden parantamiseen, kun lämmitettävien tai jäähdytettävien tilojen koko on kohtuullinen. Isojen tilojen kyseessä ollessa on järkevämpi miettiä toisen tyyppisiä ratkaisuja.

Ilmalämpöpumppu voidaan asentaa niin uuteen, kuin vanhaankin kiinteistöön. Uuden kiinteistön kyseessä ollessa kannattaa vähintään tehdä varaus lämpöpumpun myöhempää asentamista ajatellen, jolloin ilmalämpöpumppu saadaan integroitua rakenteisiin ja lopputulos saadaan näyttämään ulkoisesti viimeistellymmältä.

Ilmalämpöpumppu on edullinen ja usein myös ainoa lämpöpumppu, jonka voi järkevästi asentaa myös vanhaan kiinteistöön. Ilmalämpöpumppu tulee sijoittaa keskeisesti ja avaraan tilaan niin, että se palvelee mahdollisimman suurta osaa kiinteistöstä ja lämpö pääsee leviämään ilmavirran mukana mahdollisimman laajalle.

Ilmalämpöpumpun sisäyksikkö, kuva: Lapin Laatutekniikka

Ilmalämpöpumpusta ei ole päälämmönlähteeksi, vaan kovimpien pakkasjaksojen ajalle pitää olla talossa varsinainen lämmitysjärjestelmä, joka hoitaa lämmitystehtävää silloin, kun ilmalämpöpumpun antama lämmitysteho ei ole riittävä. Varsinainen päälämmitys täytyy muistaa asettaa ilmalämpöpumpun asetusarvoa huomattavasti alemmaksi tai se voidaan ottaa myös kokonaan pois päältä kotona oltaessa, muutoin on vaarana säästön jääminen pieneksi.

Oikein valittu, asennettu ja käytetty ilmalämpöpumppu säästää myös Pohjois-Suomen kylmien talvien aikana energiaa ja ympäristöä. Ilmalämpöpumpun tuomaa prosentuaalista säästöä kuvitellaan joskus virheellisesti tulevan suoraan kiinteistön sähkölaskusta. Silloin unohdetaan, ettei ilmalämpöpumppu tuo säästöä kodin yleissähkönkulutukseen eikä myöskään tee lämmintä käyttövettä, jonka energian kulutuksen osuus asuinkiinteistöissä on keskimäärin 10 – 25 % koko kiinteistön energian tarpeesta ja osuus tulee kasvamaan tästä uudisrakennusten osalta. Kiristyvät energiamääräykset parantavat rakennettavien talojen ulkovaipan eristystä, jolloin käyttöveden suhteellinen osuus koko asuintalon energian kulutuksesta tulee kasvamaan tulevaisuuden taloissa.

Omakotitalon energiankulutuksen jakauma, kuva: Lapin Laatutekniikka

Toinen yleinen harha on se, että monet kuvittelevat kesäaikaisen viilennyksen syövän kaiken talviajan lämmityksessä kertyneen energiansäästön. Näin ei kuitenkaan ole, koska ilmalämpöpumpuissa on lämpökerroin, eli kansankielellä ilmaistuna lämpöpumppu tarvitsee vähän sähköenergiaa siihen, että se siirtää joko sisältä ulos (viilennys) tai ulkoa sisälle (lämmitys) moninkertaisen määrän lämpöenergiaa ottamaansa sähköenergiaan verrattuna. Ulkoilmassa on energiaa niin kauan kuin lämpötiloissa pysytään absoluuttisen nollapisteen yläpuolella – toki energiaa lämmön siirtämiseen tarvitaan sitä enemmän, mitä suurempi on lämpötilaero ulko- ja sisälämpötilojen välillä.

Ilmalämpöpumppu on varsin huoleton laite. Tärkein asia on huolehtia sisäyksikössä olevan suodattimen puhtaudesta. Ilmalämpöpumpun ulkoyksikön alle muodostuu aina talvella jäätä ja asentajan tulee huomioida tämä asennuspaikkaa valitessaan ja pumpun asennuskorkeutta määrittäessään.

Ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö, kuva: Lapin Laatutekniikka

Ilmalämpöpumppu puhdistaa myös ilmaa ja sillä voi jäähdyttää kuumilla keleillä sisäilmaa miellyttävälle tasolle. Jäähdytyksen aiheuttama kustannus on verrattain pieni, vastoin yleisiä käsityksiä. Lämpöpumppua voi käyttää myös kosteuden poistoon sisäilmasta, esimerkiksi syyskesän kosteilla ja painostavilla keleillä.

Ilmalämpöpumppu pienentää ympäristön kuormitusta vähentäen primäärienergian tarvetta ja alentaa lämmityskustannuksia huomattavasti. Ilmalämpöpumppu sopii erinomaisesti suorasähkö- ja öljylämmityksen rinnalle. Ilmalämpöpumppu on mahdollista asentaa liki kaikkiin kiinteistöihin lisäämään mukavuutta ja viihtyvyyttä.

Ilmalämpöpumput ovat yleistyneet Suomessa viime vuosien aikana ja alalle on ollut paljon tulijoita niin asennus- kuin myyntimielessäkin. Aina, kun markkinat osoittavat ”ylikuumenemisen” merkkejä, alkaa ala houkutella myös epärehellisiä yrittäjiä. Ostaja voi mennä niin sanotusti halpaan ja ostaa pohjoisen olosuhteisiin soveltumattoman laitteen tai asennus tehdään taitamattomasti, jolloin laite ei toimi odotetulla tavalla. Näistä aiheutuneet pettymykset vaikuttavat myös kansalaisten puheissa ja leimaavat sitä kautta myös toimivia laitteita.

Ilmalämpöpumppu on arvokas, mutta kannattava sijoitus niin oman primäärienergiankulutuksen kuin ympäristönkin kannalta ja vanhassa kiinteistössä myös usein ainoa taloudellisesti järkevillä kustannuksilla tehtävissä oleva keino säästää ja samalla lisätä omaa asumismukavuutta. Ilmalämpöpumppu säästää lämmityssähköä, puhdistaa ilmaa, tasaa lämpötilaeroja, jakaa takalla tuotettua lämpöä tasaisemmin huoneiston sisällä, voi kuivattaa ilmaa kosteilla keleillä ja tuo helpotusta kesän helteillä.

Talo ennen ilmalämpöpumppua, kuva: Lapin Laatutekniikka

Talo ilmalämpöpumpulla, kuva: Lapin Laatutekniikka

Esimerkkilaskelman mukainen sähköenergian säästö 3000 kWh/a, jolloin ilmalämpöpumpun hankintahinta kuoleentuu noin seitsemässä vuodessa. Todellisuudessa kuoletusaika voi olla huomattavasti lyhyempi tai pitempi riippuen kiinteistön käyttötottumuksista, muiden sähköä kuluttavien laitteiden määrästä sekä sähköenergian ostohinnasta. Myös laitevalinta ja asuinrakennuksen tilajärjestelyt vaikuttavat asiaan -avara asuinrakennus on optimaalisin ilmalämpöpumpulla lämmitettäväksi. Kuvien tarkoitus on ohjastaa ajattelemaan niitä asioita, jotka vaikuttavat kiinteistön energiankulutukseen sekä autaa ymmärtämään se yksinkertainen asia, että ilmalämpöpumppu vähentää vain kiinteistön suoraa lämmityskustannusta, ei vähennä koko kiinteistön sähkölaskua esimerkiksi 50 prosentilla, koska ostettua sähköenergiaa käytetään asuinkiinteistöissä moniin muihinkin asioihin kuin lämmitykseen! Energiansäästössä on kyse kokonaisuudesta ja globaalisti ajatellen pienikin säästö/talous on lopulta iso asia.

1. Tehtävä
2. Tehtävä ratkaisuineen

Toiminnan tuloksellisuuden arviointi on ajan sana. Suomen matematiikan tutkimuksen nykytilaakin ovat asiantuntevat kansainväliset arvosteluraadit käyneet tarkastelemassa. Jos kuitenkin otettaisiin vielä rohkeampi tavoite ja tahdottaisiin selvittää suomalaisten matemaatikkojen panosta maailman matematiikalle historiallisestakin perspektiivistä, jouduttaisiin pakosta melko subjektiivisiin arvioihin. Yksi huokea tapa poimia kansainvälistä arvostusta nauttivat suomalaismatemaatikot on katsella arvostettujen matematiikan historian monografioiden ja matemaattisten hakuteosten henkilöhakemistoja. Keitä ovat tällaisen “kansainvälisen raadin” tunnustamat suomalaismatemaatikot ja millä ansiolla he ovat listoille päässeet?

Suomalaisnimiä historiankirjoissa

Tavallisimmissa matematiikan historian oppikirjoissa ei esiinny suomalaisnimiä juuri ollenkaan. Muutama poikkeus toki on. Florian Cajorin History of Mathematics mainitsee 1919 ilmestyneessä toisessa painoksessaan Lorenz Lindelöfin ja Jarl Lindebergin, ja Leonhard Euleria käsittelevät teokset tuntevat yleensä Anders Lexellin. Vuonna 1921 ilmestynyt Sir Thomas Heathin monumentaalinen A History of Greek Mathematics tietää kertoa, että toisin kuin yleensä uskotaan, suomalainen, Turun Akatemian matematiikan professori Martin Johan Wallenius (1731–73) saattoi vuonna 1766 päätökseen erään matematiikan historian tärkeimpiin kehityslinjoihin kuuluneen ongelman selvittelyn. Kyseessä on ongelma euklidisin keinoin neliöitävistä ympyräkaksikulmiokuvioista. 400-luvulla eKr. elänyt Hippokrates Khioslainen osoitti, että se kahta kuunsirppiä muistuttava kuvio, jota rajoittavat ne puoliympyrät, joiden halkaisijat ovat suorakulmaisen kolmion hypotenuusa ja kateetit, on pinta-alaltaan sama kuin sen pohjana oleva suorakulmainen kolmio. Juuri tämä tieto kannusti tutkimaan ympyrän neliöimisen mahdollisuutta, kysymystä, joka oli avoin aina 1870-luvulle asti. Wallenius osoitti, että Hippokrateen kuunsirpeille analogisia olennaisesti erilaisia neliöitäviä sirppikuvioita on kaikkiaan viisi erilaista.

Anders Lexell (1740–84) on ensimmäinen kansainväliseen maineeseen noussut matematiikan suomalainen. Varsinaissuomalainen Lexell opiskeli ensin Turun Akatemiassa mutta siirtyi pian Pietariin, jonka tiedeakatemian jättihahmo oli vanheneva ja sokeutuva Leonhard Euler. Euler tarvitsi huikean laajan tuotantonsa kirjuriksi assistentteja, joista yksi oli Lexell. Lexell ei kuitenkaan ollut vain puhtaaksikirjoittaja, vaan hänen omat ansionsa sekä differentiaaliyhtälöiden tutkimuksessa että tähtitieteellisten laskujen suorittamisessa olivat niin suuret, että hän peri Eulerin aseman Pietarin tiedeakatemian matemaatikkona tämän kuoltua.

Lexellillä oli oma sivuroolinsa eräässä tärkeässä luonnontieteen maailmankuvaa muovanneessa tapahtumaketjussa. Hän oli ensimmäinen, joka osoitti laskelmillaan, että William Herschelin taivaalta löytämä himmeä liikkuva kohde ei ollut komeetta vaan planeetta, Uranus. Antiikin ajoista vallinnut käsitys maata kiertävistä seitsemästä taivaankappaleesta kumoutui.

Kuva: NASA

Lorenz Leonard Lindelöf (1827–1908) oli monipuolinen mies. Matemaatikkona hän harrasti variaatiolaskentaa, joka oli yksi matemaattisen analyysin päätutkimuskohteita 1700-luvulla ja 1800-luvun alkupuolella. Lindelöfin tieteellisistä tuloksista muistettavin on saksalaisen Jakob Steinerin tietyntilavuuksisista monitahokkaista pinta-alaltaan pienintä koskeneen olettaman todistus. Lindelöfin Pariisissa julkaisema variaatiolaskennan oppikirja oli pitkään käytössä monissa Euroopan yliopistoissa. Lindelöf siirtyi Helsingin yliopiston matematiikan professuurista Kouluylihallituksen, nykyisen Opetushallituksen edeltäjän, johtajaksi ja ehti olla edustajana säätyvaltiopäivillä kolmessa eri säädyssä: yliopiston edustajan pappissäädyssä, sitten porvaristossa ja viimein aateloituna aatelissäädyssä, vieläpä säädyn puheenjohtajana eli maamarsalkkana.

Suomalaisia matematiikan hakuteoksissa

Kun historiankirjoista ei ole apua Suomen matematiikan arviointiin, voi lähteä tarkastelemaan hakuteoksia. Vuonna 1987 Reidel-kustantamon julkaiseman alunperin neuvostoliittolaisen moniosaisen ja arvostetun Encyclopedia of Mathematicsin henkilöluettelo tuntee seuraavat suomalaiset: Lars Ahlfors, Felix Iversen, Kustaa Inkeri, Jarl Lindeberg, Ernst Lindelöf, Lorenz Lindelöf, Hjalmar Mellin, E. J. Nyström, Rolf Nevanlinna ja P. J. Myrberg. (Hakusanojen tarkastelu osoittaa kuitenkin, että viittaus Lorenz Lindelöfiin tarkoittaa itse asiassa Ernst Lindelöfiä). MIT Pressin ja American Mathematical Societyn kaksiosaisen, alkuaan japanilaisen Encyclopedic Dictionary of Mathematicsin (1977) hakemisto puolestaan mainitsee nimet Lars Ahlfors, Felix Iversen, Matti Jutilla, Olli Lehto, Y. W. Lindeberg (Tekstin siirtyminen japanin kielen kautta selittänee Jarl Lindebergin oudon etunimen alkukirjaimen ja Matti Jutilan nimen italialaisvaikutteisuuden. Samalla nähdään, että herrat eivät ole olleet kääntäjille ja toimittajille tuttuja.)  Ernst Lindelöf, Hjalmar Mellin, Rolf Nevanlinna,  Leo Sario, Aimo Tietäväinen ja  K. I. Virtanen.

Integraalimuunnokset ovat tärkeä analyysin työkalu. Fourierin ja Laplacen transformaatioiden ohella tunnetuimpia integraalimuunnoksia on Mellinin muunnos. Sen esitti Hjalmar Mellin (1854–1933). Mellinin uran funktioteoreetikkona käynnisti Helsingissä Lorenz Lindelöfin jälkeen nelisen vuotta professorina toiminut Gösta Mittag-Leffler, sittemmin – osin suomalaisen vaimonsa kautta hankkimansa varallisuuden turvin – merkittävän uran matematiikan kansainvälisenä organisaattorina luonut ruotsalainen. Mellin itse teki virkauransa teknillisen opetuksen parissa, Polyteknillisestä opistosta Teknilliseksi korkeakouluksi muuttuneen oppilaitoksen matematiikan opettajana.

Ajallisesti seuraava kansainvälisiltä listoilta löytyvä suomalaismatemaatikko on Ernst Lindelöf (1870–1946). Ernst oli Lorenzin poika ja tämän tavoin haki kansainväliset oppinsa Pariisista. Ernstkin julkaisi Pariisissa ranskankielisen oppikirjan, jonka aiheena oli residylaskenta, kompleksifunktioiden teorian tarjoama keino reaalisten intgeraalien määrittämiseksi. Mittag-Lefflerin Suomeen lanseeraama funktioteoria oli Lindelöfin merkittävimpien tieteellisten saavutusten alue. Lindelöfin tutkimukset kohdistuivat mm. analyyttisten funktioiden kasvuun. Erityisen usein mainitaan Lindelöfin yhdessä ruotsalaisen Lars Edvard Phragménin (1863–1937) kanssa todistamaa lausetta analyyttisen funktion kasvusta sektorinmuotoisessa alueessa. Lindelöfin nimi on saanut pysyvän sijan myös pistejoukkojen topologiassa: ns. avoimen peitteen numeroituvaa osapeitettä koskeva tulos on antanut aiheen kutsua tietynlaisia topologisia avaruuksia Lindelöf-avaruuksiksi. Jotkut topologit ovat alkaneet pitää käsitettä siinä määrin tuttuna, että kirjoittavat sanan Lindelöf pienellä alkukirjaimella.

Pysyvän aseman matematiikan nimistössä on saanut Lindelöfin monipuolinen työtoveri Jarl Lindeberg (1876–1932). Cajori mainitsee Lindebergin variaatiolaskennan yhteydessä, mutta varsinaisen maineensa Lindeberg on saanut toisaalta. Helsingin yliopiston matematiikan apulaisena toimineen Lindebergin tehtäväksi tuli 1920-luvun alussa opettaa todennäköisyyslaskennan kurssia. Perusteellisena henkilönä hän ei luottanut lähteisiinsä, vaan pyrki selvittämään asiat itsenäisesti. Tämä perusteellisuus tuotti tulosta todennäköisyyslaskennan keskeisen raja-arvolauseen kohdalla. Kauan on ollut yleisesti tunnettu ja hyväksytty käsitys, jonka mukaan usean satunnaismuuttujan summa on likimain normaalijakautunut. Lindeberg todisti tämän täsmällisesti hyvin yleisin oletuksin. Tulos julkaistiin Mathematische Zeitschriftissä. Eräs 1900-luvun nerokkaimpia matemaatikkoja, englantilainen Alan Turing (1912–54), oli 1930-luvulla Cambridgessä saanut opinnäytetyökseen todennäköisyyslaskennan keskeisen raja-arvolauseen. Turing, joka ei myöskään juuri harrastanut lähdetutkimusta, löysi itsekseen Lindebergin todistuksen ja laati työnsä. Vasta ollessaan jättämässä sitä professori Abram Besicovitchille hän sai kuulla, että todistuksen on jo julkaissut “joku Lindeberg”, niin kuin Turingin suomennetunkin elämäkerran kirjoittaja Andrew Hodges mainitsee. Turingin työ kelpuutettiin kuitenkin.

Funktioteoria – suomalaista matematiikkaa

Suomen matematiikan kansainvälisenä tavaramerkkinä oli pitkään funktioteoria. Arviointipaneelimme nimistä funktioteoreetikkoja on epäilemättä Felix Iversen (1887–1973), jonka tieteellinen tuotanto ei ole kovin laaja, mutta jonka analyyttisten funktioiden asymptoottisia arvoja koskeva tulos omaa pysyvää arvoa. Iversen oli vakaumuksellinen pasifisti, ja hänen toimintansa tämä puoli tuotti harvinaislaatuisen tunnustuksen. 1950-luvun alussa Iversen sai vastaanottaa ns. Stalinin palkinnon.

Suomen funktioteorian suurmies on Rolf Nevanlinna (1895–1980), Ernst Lindelöfin oppilas. Rolf Nevanlinna kehitti – paljolti yhdessä veljensä Frithiofin (1894–1977) kanssa, analyyttisten funktioiden kasvua koskevan teorian olennaisesti yleisemmäksi ja tarkemmaksi meromorfifunktioiden arvojenjakautumisopiksi. Nevanlinnan keskeiset työt ilmestyivät 1920-luvun puolivälissä. Nevanlinnan ideoita on sittemmin yleistetty eri tavoin, ja funktioteorian kansainvälisissä jaotteluissa arvojenjakautumisoppi tai sille lähes synonyyminen Nevanlinnan teoria on edelleen tärkeä ja aktiivinen tutkimuskohde.

Nevanlinnan aikalaisen Pekka Myrbergin (1892–1976) maininnat kansainvälisillä listoilla eivät niinkään perustu hänen sinänsä ansiokkaisiin töihinsä vuosisadan vaihteen molemmin puolin ajankohtaisen automorfifunktioiden teorian alalla, vaan hänen itsensä hiukan sivutuotteina pitämiinsä toisen asteen polynomien iterointia koskeviin töihinsä, joita hän julkaisi 1950-luvulla ollessaan vahvasti hallintotehtävien kuormittamana. Myrbergin työt ennakoivat parina viime vuosikymmenenä kovasti muodissa ollutta fraktaalien teoriaa.

Matematiikka ei välttämättä periydy isältä pojalle, mutta kylläkin opettajalta oppilaalle. Rolf Nevanlinna oli Ernst Lindelöfin tohtorioppilas, ja Rolf Nevanlinnan ensimmäinen ja merkittävin tohtorioppilas oli Lars Ahlfors (1907–1996). Ahlfors löi itsensä läpi varsin nuorena ratkaistuaan hämmästyttävän lyhyessä ajassa ranskalaisen Arnaud Denjoyn (1884–1974) esittämän pitkään avoinna olleen ongelman. Ahlfors kilpailee Nevanlinnan kanssa kansainvälisesti tunnetuimman suomalaismatemaatikon asemasta. Hän oli vuodesta 1946 Harvardin yliopiston matematiikan professori.  Ahlfors tullaan muistamaan monia funktioteorian puolia käsitelleiden tutkimusten ja suositun funktioteorian oppikirjan lisäksi ensimmäisenä Fieldsin mitalin saajana. Tätä matemaatikkojen piirissä Nobelin palkinnon tavoin arvostettavaa tunnustusta on jaettu vuodesta 1936 alkaen joka neljäs vuosi yleensä kahdelle alle 40-vuotiaalle matemaatikolle. Lars Ahlfors on ainoa palkinnon saanut suomalainen.

Kuva: Wikimedia Commons

E. J. Nyström (1895–1960) oli Teknillisen korkeakoulun professori, jonka monet insinööripolvet muistavat deskriptiivisen geometrian opetuksesta ja lempinimestä Tonttu. Nystömin maininta kansainvälisillä listoillamme perustuu kuitenkin hänen oivallukseensa numeerisen analyysin piirissä. Nyströmin algoritmi differentiaaliyhtälön numeeriseksi ratkaisemiseksi on hämmästyttävän yksinkertainen ja silti tarkka – sen ainoa puute on approksimaatioratkaisun ensimmäinen askel, joka on laskettava muusta algoritmista poikkeavalla tavalla.

Turkulainen Kustaa Inkeri (1908–1996) oli lukuteoreetikko. Hän on listoilla töiden vuoksi, jotka liittyvät hiljattain lopullisen ratkaisun saaneeseen kuuluisaan Fermat’n hypoteesiin. Inkeri laajensi aikanaan olennaisesti sitä aluetta, josta ainakaan Fermat’n hypoteesin yhtälön ratkaisuja ei voi löytää.

Suomi on ollut maantieteellisesti ja henkisesti syrjäinen. On varsin ymmärrettävää, että suomalaisten osuus tämän kirjoitelman pohjana olleissa hakemistoissa on varsin vähäinen. Tilastollisesti on odotettavissa, että aivan ensimmäisen suuruusluokan matemaattisia tähtiä ei ole Suomessa syttynyt. Norjalaisilla on Niels Henrik Abel, ruotsalaisilla ehkä muutama korkeammalle arvostuva tutkija, mutta Suomen matematiikkakin on hyvin puolustanut paikkaansa, kuten Ernst Lindelöf kuului sanoneen hyvää työtä kiittäessään.

Kirjoitus on julkaistu myös Solmu-lehdessä 1/2011.

Kilpailutyön aihe on vapaa eikä oppiainerajoja ole! Aiheen voi valita myös kilpailuvuoden teemasta – energia. Osallistua voi esimerkiksi tutkimuksella, keksinnöllä idealla tai tietokoneohjelmalla yksin, kavereiden tai vaikka oman luokan kanssa. Ulkopuolisten apu on sallittu. Kaikki kilpailijat saavat töistään palautetta ja parhaiten onnistuneet kutsutaan lopputapahtumaan, joka järjestetään vuonna 2012 Joensuussa SciFest-festivaaleilla.

Kilpailussa jaetaan rahapalkintoja yhteensä noin 10 000 € edestä. Lisäksi nuorten sarjasta valitaan Suomen edustajat EU:n Young Scientist -kilpailuun (EUCYS) ja vuonna 2012 myös ensimmäistä kertaa Yhdysvalloissa järjestettävään ISEF-kilpailuun, jossa on mahdollisuus tavata Nobelisteja.

Kilpailun järjestävät Kerhokeskus – koulutyön tuki ry ja Tekniikan Akateemiset (TEK).

Lisätietoja: www.tukoke.fi

Työelämähaastattelu – Heini Rosqvist – OuLUMA Vimeossa

Kuva: Nutdanai Apikhomboonwaroot / FreeDigitalPhotos.net

Oulun kouluissa on menossa koko kaupungin yhteinen energiansäästökampanja. Koulut kisailevat paitsi energian konkreettisista säästölukemista, myös siitä, miten aihetta kouluissa käsitellään. Voittajat selviävät vuoden loppuun mennessä.  Luvassa on huikeita palkintoja ja loistelias palkintojenjakogaala. Koulujen kestävän kehityksen vastaavat opettajat ovat koonneet pitkin vuotta koulujen energiansäästömateriaalia live@edu-virtuaaliympäristöön. Materiaali on kisan jälkeen myös kaikkien oululaisten käytössä.

Oulun yliopisto ja OuLUMA-keskus ovat olleet aktiivisesti mukana kampanjassa ja tarjosivat LUMA tiede- ja teknologiaviikolla kouluille maksuttomia opetustuokioita energiansäästöaiheesta. Opettajina toimivat matemaattisten aineiden opetusharjoittelijat. Oppitunti oli toteutettu toiminnallisina työpisteinä, joissa oppilaat tutustuivat ryhmissä energiansäästöteemoihin. Laanilan 7c-luokan sai ohjattavakseen kolmannen vuoden kemian aineenopettajaopiskelija Miikka Lämsä.

Laanilan koulun 7C-luokka tutustui mm. tuotteiden elinkaareen miettimällä maitopurkin matkaa metsästä ruokapöytään. Mietittävänä oli myös arjen energiansäästövinkkejä. Yhdessä pisteessä tutkittiin kodin sähköä kuluttavia laitteita ja niitä pyrittiin laittamaan järjestykseen sen mukaan, millaisia energiasyöppöjä laitteet ovat. Pisteessä tuli huomioida paitsi laitteen energiankulutus, myös se, kuinka kauan laitetta käytetään.

Motivan sivuilla tutustuttiin erilaisten kulkuvälineiden ekologisuuteen. Matka piti tehdä mahdollisimman pienellä energianmäärällä ja vähin kustannuksin. Oulusta Tornioon matka tehtiin halvimmalla pienellä dieselautolla. Porista Rovaniemelle kannatti Taru Mäkikankaan mukaan mennä junalla, jos väkeä oli vähän. Isommalla porukalla oma auto oli edullisin.

Jennyn, Miian ja Roosan energiansäästövinkit:

Mieti ensin mitä ruokaa haluat, äläkä jää katselemaan jääkaapin sisältöä.

Sammuta valot lähtiessäsi.

Sammuta hana, kun saippuoit käsiä.

Voit alentaa pari astetta asuntosi lämpötilaa.

Älä anna telkkarin huutaa tyhjille seinille.

Älä polta turhaan valoja, jos siellä ei ole ketään.

1.-5. luokat

Kuvaus:

Järjestä palat siten että, jokaiselle toisiaan vastaavalle vaaka- ja pystyriville muodostuu sama luku.

Välineet:

Laminoidut palapelinpalat

1. Tehtävämateriaali

Matemaatikko esittää ystävälleen taikatempun. Onko temppu kuitenkaan taikuutta vaiko sittenkin vain hyvää päättelykykyä?

Luokkataso:

3-5 lk

1. Tehtävä ratkaisuineen

Energiaprofiili – OuLUMA Vimeossa.

Matemaatikko esittää vastaantulevalle miehelle taikatempun. Onko temppu kuitenkaan taikuutta vaiko sittenkin vain hyvää päättelykykyä?

Luokkataso:

6-9 lk, lukio

Välineet:

Kynä ja paperia, laskin

1. Tehtävä ratkaisuineen

Opettele puuttuvan luvun mysteeri, jolla voit hämmästyttää ystäviäsi. Yhdessä voitte miettiä, miksi menetelmä toimii.

Luokkataso:

lukio

1. Tehtävä ratkaisuineen

Tehtävässä käytetään peruslaskutoimituksia ja peilataan lukuja. Kuinka alun eri valinnoista huolimatta päästään aina samaan lopputulokseen?

Luokkataso:

6-9 lk. ja lukio

1. Tehtävä ratkaisuineen

Perjantai 11.11.2011 päättää tämän viikon. Olemme koonneet opettajien toiveesta perjantaita varten alakoulusta lukioon soveltuvia tehtäviä. Näitä voi ottaa päivän aikana esille vaikkapa kello 11.11 luokassa 11, kuten Keminmaan lukiossa on suunniteltu.

Kaikille aloitukseen:

Numerottomat uutiset

1.-2. luokat:

Ajatustenlukija I

Noppapeli

Taikaneliö

Numeropalapeli

3.-5. luokat:

Ajatustenlukija I

Taikaneliö

Hauskoja säännönmukaisuuksia

Jaollisuussääntöjä

Matemaatikon taikatemppu I

Numeropalapeli

6.-9. luokat:

Ajatustenlukija II

7-11-13-temppu

Minä viikonpäivänä synnyit?

Hauskoja säännönmukaisuuksia

Jaollisuussääntöjä

Lukujen peilausta

Matemaatikon taikatemppu II

Lukio:

Ajatustenlukija II

7-11-13-temppu

Minä viikonpäivänä synnyit?

Lukujen peilausta

Puuttuva luku -temppu

Matemaatikon taikatemppu II

Lukukolmio

6.-9. luokat ja lukio

Tarvikkeet:

Laminoidut kortit
Paperia ja kynä
Tarvittaessa teoriaa binääriluvuista

Kuvaus:

Tehtävä sisältää viisi erilaista korttia. Näiden korttien avulla saadaan yhteenlaskua hyödyntäen selville, mitä lukua ystävä on ajatellut. Tehtävässä pohditaan myös sitä, miten nämä 5 korttia riittävät 31 luvun muodostamiseen ja millaisilla korteilla materiaalia voitaisiin jatkaa? Taustalta löytyy luvun 2 potenssit ja tutkimista voidaan laajantaa haluttaessa myös binäärilukuihin.

1. Tehtävämateriaali ja korttipohja

1.-5. luokat

Kuvaus:

Tehtävä sisältää neljä erilaista korttia. Näiden korttien avulla saadaan yhteenlaskua hyödyntäen selville, mitä lukua ystävä on ajatellut. Tehtävässä pohditaan myös, miten nämä 4 korttia riittävät 15 luvun muodostamiseen?

Tarvikkeet:

Laminoidut kortit

Paperia ja kynä

1. Tehtävämateriaali ja korttipohjat

Ratkaise tehtävät niin saat aikaan hauskoja matemaattisia säännönmukaisuuksia ja kuvioita.

Luokkataso:

3-9 lk.

1. Tehtävä ratkaisuineen

1.-5. luokat

Kuvaus:

Tässä pulmatehtävässä järjestään yhdeksän kortin luvut neliöksi siten, että kun kullakin rivillä ja sarakkeella olevat luvut lasketaan yhteen saadaan tulokseksi aina sama luku. Samoin tulisi tuo luku saada vastaukseksi vinottain kulmasta kulmaan olevien lukujen summista. Miten tehtävää voisi ratkaista vaihe vaiheelta?

1. Tehtävämateriaali ja korttipohja

Suurista luvuista voi olla hankala päätellä, millä luvuilla ne ovat jaollisia. Tehtävässä on esitetty pari näppärää jaollisuussääntöä.

Luokkataso:

4.-9. lk

1. Tehtävä ratkaisuineen

Tiedätkö, mikä viikonpäivä oli syntymäpäivänäsi? Saat sen selville opettelemalla tehtävässä esitetyn algoritmin.

Luokkataso:

6-9 lk ja lukio

1. Tehtävä ratkaisuineen

Yllätä ystäväsi tällä hauskalla pienellä matemaattisella tempulla.

Luokkataso:

6-9 lk, lukio

Välineet:

laskin, onnistuu myös kynällä ja paperilla

1. Tehtävä ratkaisuineen

Kuvittele maailma ilman numeroita. Saatat yllättyä siitä, missä kaikkialla numeroita tarvitaan!

Numerottomat uutiset sopivat luettavaksi kaikille luokka-asteille. Tätä materiaalia voi käyttää esimerkiksi matematiikan tunnin piristykseksi tai aamunavauksessa.

Toisaalta luokassa voidaan myös tehdä vastaavia uutisia oppilaiden kanssa. Tällöin syntyy helposti keskustelua matematiikan merkityksestä arjessa.

1. Numerottomat uutiset

Kuvaus

Kuinka nopeasti ihmisen iho uusiutuu? Entä mitkä elimet osallistuvat kuona-aineiden poistoon? Tässä pähkinässä käsitellään yksityiskohtia ihmiskehon toiminnasta.

Luokkataso

5. luokasta ylöspäin

1. Ihmisen biologiaa-pähkinä
2. Pähkinän vastaukset

Luokkataso:

lukio

1. Tehtävä
2. Tehtävä ratkaisuineen

Tehtävässä tutustutaan matematiikan historiaan ja sen yhteen merkkihenkilöön, Arkhimedeeseen. Samalla harjoitellaan geometrisen tehtävän ratkaisemista ja suorakulmaisen kolmion trigonometriaa.

Luokkataso:

9 lk. ja lukio

Välineet:

kynä, paperia, viivain, harppi, laskin

1. Tehtävä ratkaisuineen

Vajaat sata kilometriä Kööpenhaminasta länteen sijaitsee pieni, mutta Tanskan historiassa tärkeä Sorøn kaupunki. Se on tanskalaisittain harvinaisesti järven rannalla. Sorøn nähtävyyksiä on suuri luostarikirkko ja kauniin puiston ympäröimä arvokas ja massivinen koulu, nykyisin lukiona toimiva Sorøn Akatemia.

Sorøn Akatemiapuiston vanhojen rakennusten joukkoon nousi pari vuotta sitten kaksi uutta punatiilistä taloa, Maersk-McKinney-Møller -tiedekeskus ja Frederik VI -lahjakkuushotelli. Tiedekeskus on ScienceTalenter-organisaation päämaja.

ScienceTalenter edustaa tanskalaista mallia matemaaattis-luonnontieteellisten lahjakkuuksien tukemisessa. Sen keskeinen ajatus ei ole lahjakkaiden kouluttamisen keskittäminen erikoiskouluihin, vaan heidän tukemisensa ja kannustamisensa omissa kouluissa. Järjestön tavoite on saada kaikkiin Tanskan kuntiin ja oppilaitoksiin matemaattis-luonnontieteellisesti lahjakkaille oppilaille suunnattua tarjontaa, kohdistaa yleisön ja poliitikkojen huomiota tällaiseen lahjakkuuteen ja lisätä teknis-luonnontieteeellisiin opintoihin hakeutuvien nuorten määrää.

Tiedekeskuksen rakentamisen on mahdollistanut noin 20 miljoonan euron lahjoitus säätiöltä, jonka takana on Tanskan luultavasti rikkain mies, iäkäs laivanvarustajamagnaatti Arnold Mærsk Mc-Kinney Møller. Lahjoitus lienee ollut Møllerin kukkarolle melko vaatimaton, hän kun mm. rahoitti Kööpenhaminan noin puoli miljardia euroa maksaneen oopperatalonkin rakentamisen. Tiedekeskuksen johtajan Hanne Hautopin mukaan Mærsk Mc-Kinney Møllerin kukkaronnyörien heltiäminen on suuressa määrin Tanskan tuolloisen opetusministerin ansiota. Rahalla on saatu tarkoituksenmukainen pyöreä kolmikerroksinen rakennus, jonka tilavuudesta huomattavan osan täyttävät hyvin varustellut ja ajanmukaiset laboratiotilat, niin fysiikan, kemian kuin biologiankin kokeellista työtä varten. Moderni auditorio kuuluu tietysti asiaan, samoin älytaulut kaikissa tiloissa. Talo on rakennettu osin kiusallisuuksiin asti menevin ekologisin periaattein: kun tämän kirjoittaja osallistui heinäkuussa 2011 yhteispohjoismaiseen matematiikkaolympiavalmennukseen, auditorion liiketunnistusautomatiikka sammutti valot, kun kuulijakunta seurasi esitystä hievahtamatta!

Lahjoittajan nimi on näkyvästi esillä keskuksen pääoven yläpuolella.

Asuntolana toimiva “lahjakkuushotelli” majoittaa kerrallaan vajaat sata kurssilaista asiallisissa hyvän retkeilymajan tasoisissa huoneissa. Huippunopea langaton verkko on itsestäänselvyys. Lahjakkaillekin tulee nälkä: tiedekeskuksen ateriapalvelut on kytketty Sorøn koulun yhteyteen.

ScienceTalenter pitää kohderyhmänään 12–20-vuotiaita oppilaita, “jotka menestyvät luonnontieteellisissä aineissa ja joilla on mahdollisuus päästä parhaiden joukkoon, jos heidän potentiaaliaan stimuloidaan”. Tätä potentiaalin stimulointia tehdään järjestämällä enintään viikon mittaisia tiedeleirejä tai leirisarjoja Sorøssä. ScienceTalenter listaa toimintapiiriinsä kaikkiaan 12 luonnontieteen alaa: hiukan epäyhtenäiseltä vaikuttava lista sisältää tähtitieteen, biologian, biotekniikan, tietojenkäsittelyn, fysiikan, innovaatiot, kemian, matematiikan, lääketieteen, nanoteknologian, luonnonmaantieteen ja tekniikan.

Keskuksen aulassa voi pelata šakkia. Myös šakkikurssit kuuluvat keskuksen ohjelmaan.

Leirit ovat maksullisia, mutta tavallisin maksaja on osallistujan koulu. ScienceTalenter on toistaiseksi onnistunut liittämään 70 lukiota verkostoonsa. Hautop kertoo, että yhteistyö peruskoulujen kanssa on vielä lähinnä suunnitteluasteella: nuori laitos ei ole kaikkea ehtinyt. Verkostoon kuuluvaan lukioon nimetään lahjakkuuskoordinaattori, ja koulun maksama jäsenmaksu antaa sen oppilaille mahdollisuuden osallistua ScienceTalenterin kursseille. ScienceTalenter kouluttaa lisäksi opettajia työhön lahjakkaiden oppilaiden parissa. Myös Tanskan matematiikkaolympiavalmennus käyttää hyväkseen tiedekeskuksen käytännöllistä ympäristöä.

ScienceTalenterin vakituinen henkilökunta ei ole järin suuri. Henne Hautopin, taustaltaan fysiikan ja matematiikan opettajan, ja suppean tukihenkilökunnan ohella talossa työskentelee vakituisesti vain kaksi projektikoordinaattoria. Kurssien opetuksesta vastaavat suurelta osalta keskuksen “lahjakkuusambassadöörit”. He ovat normaaleja opettajia, jotka täyttävät osan opetusvelvollisuudestaan vetämällä ScienceTalenter-kursseja. Samalla he toimivat lahjakkaiden opetuksen lähettiläinä kouluissaan ja paikkakunnillaan. Opetukseen kytketään myös yliopistojen jatko-opiskelijoita. He voivat täyttää jatko-opintopaikkaan liittyvää opetusvelvollisuutaan opettamalla ScienceTalenter-kursseilla ja kehittämällä niitä.

Tekniikan ihme tämäkin. Kurssilaiset hurjastelevat vapaa-aikanaan kaksipyöräisillä Segway-kulkupeleillä.

Tiedekeskuksen hienoista puitteista huolimatta sen johtajan keskeinen huolenaihe on raha. Tiedekeskuksen toimintarahat tulevat projektirahoituksista, kurssimaksuista ja valtiolta, joka maksaa Hautopin ja hänen sihteerinsä palkan. Keskus saa jonkin verran käytännöllistä tukea myös ikivanhalta Sorøn Aktemian säätiöltä, joka omistaa Sorøn koulun, sen vieressä olevan suuren luostarikirkon ja (Henne Hautopin sanoin) lähes koko Sorøn kaupungin. Valtion tuen lisäksi kassaa tuetaan merkittävin säätiörahoituksella tuetuin projektein, joista suurin on MasterClass Fysik, ja kääntymällä suoraan liike-elämän puoleen. ScienceTalenter on luonut Erhvervklub-nimisen järjestelmän, jossa jäsenmaksun maksaneet yritykset voivat lähettää edustajiaan keskuksen tapahtumiin, roolimalleiksi nuorille ja samalla suorittamaan hiljaista rekrytointia tulevaisuuden kykyjen joukossa.

Tanskan malli ei suurestikaan poikkea siitä konseptista, jota esimerkiksi Opetushallituksen Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukevan opetuksen kehittämishankkeen yhteydessä on esitetty. Tanskassa vain on käyty tuumasta toimeen. Tanskan mallia voi lähemmin tutkia osoitteessa www.sciencetalenter.dk.

Energiaa Pohjois-Suomessa -sivusto sisältää laajan kattauksen tietoa energian tuotantotavoista. Energia-ABC-osiossa käsitellään niin fossiilisten, kuin uusiutuvienkin energianlähteiden saatavuutta, ympäristövaikutuksia ja niiden hyödyntämisessä käytettävää tekniikkaa.

1. Energia-ABC

Lokakuun 20. päivänä avattu Ilmasto-opas.fi –sivusto tarjoaa myös opettajille ja opiskelijoille tietoa ilmastonmuutoksesta. Sivustolta löytyy tietoa ilmaston muuttumisesta monelta eri kantilta.

Ilmasto-opas.fi-sivulta löytyy kattava tietopaketti ilmastonmuutoksesta kaikkine osa-alueineen. Tieteellisen taustatiedon lisäksi sivustolla tuodaan esille konkreettisia hillintä- ja sopeutumiskeinoja sekä tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Sivusto tarjoaa karttoja, kuvaajia ja taulukoita sekä jo havaitusta että ennustetusta ilmastonmuutoksesta.

Tietoa alueellisella tasolla

Ilmasto-oppaasta voi saada tietoja menneestä ja tulevasta ilmastosta ensimmäistä kertaa nyt myös alueellisella tasolla. Tietoa löytyy esimerkiksi alueen menneestä ilmastosta, mutta myös kehityskulkuja eli skenaarioita siitä, miten ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan ilmastoon alueellisesti. Näiden lisäksi sivuille on koottu havaintoja ja mallituloksia ilmastonmuutoksen vaikutuksista juuri tietyn alueen ilmastoon ja ympäristöön.

Suomen ilmaston arvioidaan keskimäärin lämpenevän, mutta se myös edelleen vaihtelee huomattavasti. Esimerkiksi runsaslumisia ja kylmiä talvia esiintyy myös tulevaisuudessa, mutta ne harvinaistuvat ilmastonmuutoksen edetessä. Sivuston avulla voi nopeasti luoda yleiskäsityksen ilmastonmuutoksen vaikutuksista eri puolilla Suomea ja arvioida itselle sopivia konkreettisia toimenpiteitä ja ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen.

Ilmasto-oppaasta löytyy myös eri kohderyhmille räätälöityjä osioita, jotka ottavat huomioon kohderyhmän erikoistarpeet ja näkökulman. Ensimmäisenä avautuu Kunnille ja kuntalaisille -osio, sillä kunnat ovat merkittävässä roolissa ilmastonmuutokseen varautumisessa ja sopeutumisessa. Sivusto tarjoaa kunnan päättäjille nopean yleiskäsityksen ilmastonmuutoksen vaikutuksista oman kunnan eri toimialoilla ja mahdollisuuden arvioida oman kunnan tarpeisiin sopivat toimenpiteet ja ratkaisut.

Miksi tietous ilmastonmuutoksesta on tärkeää?

Ilmastonmuutos on alan tutkijoiden mukaan vakava maapallon laajuinen uhka. Mikäli kasvihuonekaasujen päästöt koko ajan lisääntyvät, maapallon keskilämpötila jatkaa tällä vuosisadalla nousua 2,0 – 5,4 asteella. Jotta maapallon keskilämpötilan nousu saataisiin rajoitettua kahteen asteeseen, tulisi hiilidioksidipäästöt lopettaa lähes kokonaan vuosisadan loppuun mennessä. Yli kahden asteen lämpenemisen arvellaan aiheuttavan vakavia vahinkoja ympäristölle ja ihmisten toimeentulon edellytyksille. Hallitsemattomasti etenevä ilmastonmuutos voi aiheuttaa vakavia vahinkoja ja inhimillistä kärsimystä elinolosuhteiden muuttuessa. Tiukimmistakin päästörajoituksista huolimatta edessä on muutoksia, joihin yhteiskuntien on sopeuduttava. Tämän takia tieteellinen tieto ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksista on tärkeää. Vain tiedon avulla voidaan punnita erilaisia sopeutumis- ja hillintävaihtoehtoja.

Tutkimuslaitokset yhteistyössä

Ilmasto-opas.fi -sivusto on Ilmatieteen laitoksen, Suomen ympäristökeskuksen sekä Aalto-yliopiston yhteisprojekti, jolla on ollut myös EU:n Life+-rahoitus. Sivustolta löytyvät lukuisat artikkelit on tarkastanut eri alojen asiantuntijoista muodostunut riippumaton toimituskunta. Yhteensä sivustolla on noin 400 sivua helppotajuisessa muodossa olevaa tietoa ilmastonmuutoksesta.

1. Ilmasto-opas

Ylivieskan lukiossa kehitetyssä INNOlukio -kilpailussa lukiolaiset saavat yrityksiltä ja yhteisöiltä aitoja ideointitehtäviä, joita on tarkoitus ratkoa vapaa-ajan harrastuksena. Tehtävien ratkaisut voivat olla lukiofysiikkaa soveltavat teknisiä innovaatioita, uusia liikeideoita tai elämänlaatua parantavia palveluinnovaatioita ja sosiaalisia innovaatioita. Kilpailuun kannustavat yhteistyökumppaneiden lahjoittamat noin 20 000€ arvoiset palkintostipendit.

Kilpailuun voivat tänä syksynä osallistua Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakuntien noin 22 500 lukiolaista. Osaan kilpailutehtävistä voivat ilmoittautua myös lukiolaisten vanhemmat ja opettajat, joiden toivotaan samalla innostuvan tukemaan lukiolaisten innovaatiotoimintaa. Kilpailuun voi ilmoittautua 10.1.2012 mennessä. Vuosina 2012 ja 2013 kilpailu järjestetään valtakunnallisena.

Tehtävissä opitaan omien oivallusten kautta työnantajien arvostamia taitoja, kuten innovatiivisuutta ja luovuutta.  Samalla lukiolaiset voivat kiinnostua mm. tekniikasta ja ohjelmoinnista sekä yrittäjyydestä. Lukiolaisilla on tehtävien ratkaisussa mahdollisuus päästä aitoon yhteistyöhön yritysten ja eri oppilaitosten kanssa. Kilpailun käytännön toteutuksessa on mukana Oulun yliopiston teknologiakasvatuskeskus Teknokas Ylivieskasta.

Oppimisympäristön innolukio.fi –sivustolla on kilpailutehtävien ja oppimateriaalin lisäksi käytössä uusi Purot.net -wikipalvelu, joka on kilpailuun osallistuvien koulujen ja lukiolaisten käytössä. Jokainen kilpailijaryhmä voi perustaa itselleen oman wikin, jota voidaan käyttää ideointiin, keskusteluun ja varsinaisen kilpailutyön koostamiseen. Purot.net -wikit on suunniteltu oppimisalustoiksi, joiden tavoitteena on tukea yhteisöllistä työskentelyä, oppimista ja tiedonrakentelua. Yhteisöllinen luomisprosessi wikissä syntyy, kun ideoiva keskustelu inspiroi sisällöntuotantoa ja sisältö edelleen keskustelua.

Taustalla laajaa kehitystyötä

INNOlukion taustalla on Ylivieska lukion keksintökurssi ja viime syksyn keksintökilpailu, joka oli avoin lähikuntien noin 2000 lukiolaiselle. Kilpailun kiinnostavuus ja kilpailutöiden taso olivat tuomariston mukaan hyvät. Kilpailutöistä kolme julistettiin salaiseksi uutuutensa vuoksi. Näistä yksi on nyt kaupallistamisvaiheessa. Ylivieskan lukiossa on havaittu, että opiskelijoiden rohkeus mm. fysiikan ja matematiikan soveltamiseen ja ideoiden esittämiseen ovat kehittyneet innovaatiotoiminnan myötä merkittävästi.

INNOlukio -kilpailu kuuluu Opetushallituksen rahoittamaan oppimisympäristön kehittämishankkeeseen. Hankkeen projektipäällikkönä toimii 2,5 vuoden ajan INNOlukion kehittäjä, matemaattisten aineiden lehtori Ari Ervasti Ylivieskan lukiosta. Lisätietoja osoitteesta innolukio.fi.

Opiskelijahaastattelu – Timo Pieti – OuLUMA Vimeossa

Oulun normaalikoululla syntyi 1990-luvun loppupuolella idea seitsemännen luokan projektista, jossa yhdistyisi matematiikan ja kotitalouden opetus. Eri opettajat ja opetusharjoittelijat ovat vuosien mittaan kehittäneet materiaalia ja siitä on muotoutunut kokkiprojekti, jonka tavoitteena on saada oppilas huomaamaan matematiikan tarpeellisuus myös jokapäiväisessä elämässämme. Samalla harjoitellaan koko luokan yhteistoimintaa sekä yhteistä päättämistä ja suunnittelua. Myös ruoanvalmistukseen liittyvät askareet tulevat tutuksi.

Tämän syksyn kokkiprojekti aloitettiin suunnittemalla omalle perheelle ateria, johon kuuluivat alku-, pää- ja jälkiruoka. Ryhmätyön osuus jäi tällä kertaa vähemmälle. Ruokaa varten tehtiin ostoslista tarvittavista ruokatarvikkeista ja kotitehtävänä oli käydä katsomassa ostoslistan tuotteille ruokakaupasta oikeat kilo-, litra- tai kappalehinnat ottaen huomioon oman perheen koko.

Seuraavalla oppitunnilla tutkielmaan suunniteltiin kansilehti ja menu viimeisteltiin. Sen jälkeen keskityttiin laskemaan aterialle kokonaishinta sekä ruokamenot yhtä henkilöä kohden. Välillä oppilaat kävivät tarkistamassa Internetistä muun muassa kahvipakettien hinnan ja ruoanlaitossa käytettyjen mittayksiköiden tarkemmat tilavuudet. Osalla oppilaista aterian hinta taisi nousta aika korkeaksi ja käytännön toteutus jätettiinkin vapaaehtoiseksi, sillä kaikilla luokilla kotitaloustunteja ei sattunut samaan jaksoon. Jos ruoan valmistus oli mahdollista toteuttaa kotona, lisätehtävänä raportoitiin opettajalle myös sen onnistumisesta.

Tutkimukselle on ollut eri vuosina erilaisia suoritustapoja. Yleensä  on harjoiteltu luokan yhteistoimintaa ja suunniteltu yhdessä ruokalajit. Jokainen on saanut ehdottaa oman alku-, pää- ja jälkiruoan, joista on ensin pienemmissä ryhmissä päätetty ateriakokonaisuus ja sitten koko luokan kesken äänestetty mikä niistä toteutetaan. Ateria on valmistettu kotitaloustunnilla yhdessä ja maisteltu sekä arvioitu tarkasti. Tärkeimmässä roolissa työssä ovat kuitenkin olleet matematiikan laskut ja niiden avulla onkin voinut vielä korottaa arvosanaansa ja paikata koetuloksia.

Valmis esimerkkitoteutus projektiin:

1. Projektityömateriaali

7.-9. lk

Kuvaus

Kokkiprojektin tavoitteena on saada oppilas huomaamaan matematiikan tarpeellisuus jokapäiväisessä elämässämme. Samalla harjoitellaan koko luokan yhteistoimintaa sekä yhteistä päättämistä ja suunnittelua. Myös ruoanvalmistukseen liittyvät askareet tulevat tutuksi.

1. Projektityön esimerkkitoteutus

Projektin idea on lähtöisin Oulun normaalikoulun opettajilta jo 1990-luvun lopulta. Opettajat ja opetusharjoittelijat ovat kehittäneet sen nyt esiteltävään muotoon.

Tehtäväkokonaisuuden tavoitteena on ymmärtää, että vesi on rajallinen luonnonvara ja että kulutamme vettä turhaan joka päivä. Tutkimustehtävänä tarkkaillaan vedenkulutusta kotona ja lasketaan turhaan kulutetun veden tilavuus ja sen hinta. Samalla pohditaan vedensäästön mahdollisuuksia ja puhtaan veden merkitystä.

Luokka-aste:

4.-9. luokat

Tarvikkeet:

litran mitta
ämpäri tai vati
laskin
kello

1. Tehtävämateriaali

Materiaali on osa Active Learning -työkalupakkia, joka on tuotettu kolmivuotisessa Active Learning -projektissa.  Täältä löydät lisää opettajien käyttöön suunnitellun Active Learning -työkalupakin materiaaleja, joissa on runsaasti ideoita kestävän kehityksen opetukseen sekä ympäristöopetukseen.

Hankkeessa mukana ollut Motiva on asiantuntijayritys, joka kannustaa energian ja materiaalien tehokkaaseen ja kestävään käyttöön.

Mihin kotisi sähkö kuluu? Oulun Energian sivuilta löytyy opetuksen tueksi hyödyllistä tietoa kodin laitteiden energiankulutuksesta, eri asumismuotojen vaikutuksesta energiankulutukseen ja vinkkejä energian säästämiseen.

1. Oulun Energian sivuille

Tehtävä

Kaada lasiin hieman etikkaa  ja pudota sekaan taululiidun palanen. Mitä tapahtuu ja miksi?

Entä oletko koskaan kuullut tippukiviluolista? Tiedätkö, miten ylläolevan kokeen havainnot liittyvät tippukiviluolien syntyyn?

Vinkki: Kuvan mineraali liittyy asiaan.

Luokkataso

5.-9. lk

1. Pähkinä vastauksineen

Luokkataso

5.-9. lk

Kuvaus

Kadonneen ekotiedon metsästys -nettipelillä oppilas voi hauskalla tavalla tutustua luonnonvarojen kulutukseen. Pelissä on viisi eri osiota: asuminen, liikenne, ruoka, vapaa-aika ja tavarat.

1. Pelaa!

Pelin on tuottanut Ekokumppanit Oy. Pelin tausta-aineistona on käytetty mm. Suomen luonnonsuojeluliiton Koti-MIPS-tutkimusta, Motivan ja Helsingin Energian kotisivuja sekä Vesijalanjälki-sivustoja.

Lisää kestävään kehitykseen liittyviä nettipelejä löydät osoitteesta: http://www.sateenkaarentekijat.fi/peleja-ja-muuta-kivaa/energisia-nettipeleja/

5.-9.luokat

Kuvaus:

Oppilaat mittaavat yleisimpien kodin sähkölaitteiden valmiustilojen ja käytön aikaista sähkönkulutusta ja vertaavat sitä laitteen ja kotinsa vuosittaiseen kokonaiskulutukseen.

Tarvikkeet:

• Sähkönkulutusmittareita, joita saa lainaksi mm. energiayhtiöiltä, voit kysyä niitä myös kuntasi teknisestä toimesta tai energiatoimistosta.

• Erilaisia sähkölaitteita

1. Tehtävämateriaali

Materiaali on osa Active Learning -työkalupakkia, joka on tuotettu kolmivuotisessa Active Learning -projektissa.  Täältä löydät lisää opettajien käyttöön suunnitellun Active Learning -työkalupakin materiaaleja, joissa on runsaasti ideoita kestävän kehityksen opetukseen sekä ympäristöopetukseen.

Hankkeessa mukana ollut Motiva on asiantuntijayritys, joka kannustaa energian ja materiaalien tehokkaaseen ja kestävään käyttöön.

Kuva: Dimension arkisto

MAOL on huolestunut opiskelijoiden matematiikan ymmärtämisestä ja matematiikan ajattelun taitojen kehittymisestä. Huolta lisää entisestään se, että ensi kevään ylioppilaskirjoituksissa sallitaan funktio- ja graafisten laskimien lisäksi symboliset laskimet. Symbolisilla laskimilla opiskelija pystyy esimerkiksi ratkaisemaan yhtälöitä, derivoimaan ja integroimaan. Onko matematiikan ylioppilaskoe jatkossa laskimen käyttökoe? Selviääkö opiskelija kokeesta pelkästään taitavalla laskimen käytöllä?

Maailma on muuttunut ja myös matematiikan opetuksen tulee muuttua hyödyntämään uutta teknologiaa. Matematiikan opetus on mietittävä uudelleen eikä vain yrittää sopeuttaa vanhaa opetusta uusiin laitteisiin. Matematiikan oppimisessa ymmärtäminen on tärkeää. Teknologian tuominen matematiikan opetukseen täytyy tehdä oikealla tavalla. Laskimen käyttö saattaa heikentää opiskelijan matemaattista ymmärtämistä, mutta toisaalta opetus voidaan suunnitella niin, että teknologia auttaa ja tukee matematiikan oppimista ja ymmärtämistä.

Matematiikan kaksiosainen koe monipuolistamaan arviointia

MAOL ehdottaa matematiikkaan kaksiosaista koetta monipuolistamaan lukion matematiikan arviointia. Lukion matematiikan kokeen tulisi koostua kahdesta erillisestä osasta. Ensimmäinen osa kokeesta tulee tehdä ilman laskinta ja taulukkokirjaa. Tällä kokeen osalla mitataan opiskelijan matemaattista ymmärtämistä kurssin keskeisten tavoitteiden osalta. Toisen osan tehtävät ovat soveltavampia ja niissä opiskelija saa hyödyntää laskinta ja taulukkokirjaa.

On tärkeää, että opiskelija ymmärtää oppimansa asiat, mutta on myös tärkeää, että hän osaa soveltaa oppimiansa asioita erilaissa sovelluksissa. MAOL kannustaa ja suosittaa opettajia ottamaan uuden teknologian monipuolisesti käyttöön opetuksessa.

Oulun Seudun Eläinsuojeluyhdistys toimii Oulussa ja sen lähikunnissa eläinten hyväksi. Yhdistyksen tehtäväkenttä on laaja: se tekee eläinsuojeluvalvontaa ja -neuvontaa, osallistuu erilaisiin tapahtumiin Oulun seudulla, tekee valistustyötä niin oppilaitoksissa kuin mediassa ja harjoittaa lintujen talviruokintaa.

Yhdistys myös ylläpitää sijaiskotitoimintaa, jonka tarkoituksena on auttaa huostaanotettuja tai muista sosiaalisista syistä kodittomaksi jääneitä eläimiä. Yhdistys etsii aktiivisesti uusia sijaiskoteja, mutta myös pysyviä koteja tarvitaan. Sijaiskodin tarjoavalle henkilölle ei koidu toiminnasta kuluja, vaan yhdistys maksaa eläinten ylläpidon.

Jotain se ottaa, paljon se antaa

Oulun Seudun Eläinsuojeluyhdistyksen sijaiskotitoiminnassa toista  vuotta mukana oleva Essi Petäjäniemi on tarjonnut kodin jo useammalle eläimelle. Omien kanien lisäksi hän on viimeisen vuoden ajan hoitanut lähes koko ajan sijaiskotieläintä. “Minulle tylsyys on pahin vihollinen, joten sijaisäitinä toimiminen on ihanteellinen elämäntapa”, kommentoi Petäjäniemi. ”Olen useaan otteeseen miettinyt, että sijaiskodiksi alkaminen on ollut ehkä elämäni paras päätös, siitä on seurannut niin paljon iloa, vauhtia ja “vaarallisia tilanteita”".

Sijaiskotina toimiminen vaatii ihmiseltä vastuuntuntoa ja aitoa halua toimia eläinten parissa. “Ihmiset pitävät minua hulluna siksi, että vapaaehtoisesti otan elämääni karvojen imurointia, ruokkimista, ulkoilutusta ja jalkapohjiin tarttuvia papanoita, puhumattakaan reissuunlähdön vaikeudesta”, kuvailee Petäjäniemi vastuun tuomaa työmäärää. Mikä sinut sitten saa tarjoamaan kodin eläimelle kerta toisensa jälkeen? “Minähän saan siitä kaikesta maksun! Se maksetaan kylläkin koiralapsen suurilla silmillä tai viereen käpertyvänä kissana, tai jonakin muuna aineettomana. Niin kuin vaikka kanipoika, joka jo muutaman päivän tutustelun jälkeen uskaltaa keskilattialta katsoa minua tullessani huoneeseen, sen sijaan että kiitäisi kauhuissaan kirjahyllyn alle”, myhäilee Petäjäniemi tyytyväisenä valintaansa. Sijaiskodin tarjoaminen siis antaa takaisin paljon enemmän kuin se ottaa.

Petäjäniemi kuuli sijaiskotitoiminnasta ensimmäistä kertaa ohimennen netissä. Tuolloin toiminta pyöri Etelä-Suomessa jo vilkkaana. Hän kiinnostui toiminnasta ja tiedusteli siitä Oulun Seudun Eläinsuojeluyhdistykseltä. Oulussa toiminta oli hyvin pienimuotoista eikä hänelle heti luvattu omaa sijaiskotieläintä, mutta yhteystiedot häneltä otettiin ylös. Sitten eräänä iltana yhdistykseltä soitettiin Petäjäniemelle ja tarjottiin Täplä-kissaa. Jo samana iltana Täplä saapui uuteen kotiinsa. Täplän jälkeen Petäjäniemen luona on asustellut monenlaista sijaiseläintä: ”Sijaiseläimet ovat useimmiten kissoja, mutta meillä on ollut tuuria ja olemme saaneet nautiskella myös koiran ja kanin seurasta”, hän kertoo. Sijaiskodeissa elää myös eksoottisempia eläimiä, kuten kilpikonnia.

Tukea onnettomuuden sattuessa

Sijaiskotia tarvitsevat eläimet ovat usein kuolleen tai sairastuneen omistajan lemmikkejä, eivät siis löytöeläimiä. Oulussa löytöeläimet toimitetaan Oulun Eläinkodille. Sijaiskoteihin löytöeläimet päätyvät vain silloin, jos Eläinkodissa ei ole tilaa. Oulun Seudun Eläinsuojeluyhdistys tekee eläinten omistajien kanssa kahdenlaisia sopimuksia: eläin menee väliaikaisesti sijaiskotiin tai pidemmän hoitojakson ollessa kyseessä voi omistaja luovuttaa eläimen yhdistykselle etsimään uutta kotia. Väliaikainenkin tilanne edellyttää, että omistajan omaiset eivät voi hoitaa eläintä tai Eläinkodilla ei ole tilaa. Tällöin omistaja maksaa eläimen hoidosta aiheutuneet kulut. Sijaiskotieläin voidaan palauttaa omistajalleen hoitojakson päätyttyä, jos se on Oulun Seudun Eläinsuojeluyhdistyksen ja omistajan mielestä sopivaa. Pitkäaikaisissa tapauksissa eläimen luovuttaminen yhdistykselle edellyttää myöskin omistajan omaisten kykenemättömyyttä huolehtia eläimestä. “Useimmiten kotia tarvitsevat eläimet eivät ole kaltoinkohdeltuja, vaan ihan tavallisia kissoja ja koiria, jotka tarvitsevat paikan minne mennä siksi aikaa, että löytyy uusi, pysyvä loppuelämän koti”, Petäjäniemi tarkentaa.

Oulun Seudun Eläinsuojeluyhdistys ei kuitenkaan ole paikka, jonne voi tuoda oman lemmikkinsä odottamaan uuden kodin löytymistä allergian, avioeron tai muiden pitovaikeuksien ja elämäntilanteen muutoksien vuoksi. “Kun päättää ottaa eläimen, on ihmisen myös kannettava vastuu loppuun saakka”, kommentoi yhdistyksen puheenjohtaja Johanna Heffernan. Tämän vuoksi lemmikkiä ei koskaan tule ottaa hetken mielijohteesta. Eläinsuojeluyhdistys ei osta eikä välitä kissanpentuja tai muitakaan eläimiä, vaan se antaa neuvontaa ja tukea. “Toki yritämme kaikissa tapauksissa auttaa mahdollisuuksiemme mukaan”, Heffernan tuumaa. ”On mielestäni mainiota, että onnettomuuden kohdatessa on taho, johon ottaa yhteyttä”, kommentoi puolestaan Petäjäniemi.

Sijaiskotitoiminta on vapaaehtoista ja Oulun Seudun Eläinsuojeluyhdistyksellä sijaiskoteja on noin 25 kappaletta. Viimeisen kahden vuoden aikana pysyvä koti on löytynyt noin viidelle koiralle ja 30 kissalle. Aika, jonka eläin viettää sijaiskodissa vaihtelee tapauskohtaisesti; joskus pysyvä koti löytyy hyvinkin nopeasti, joskus se taas voi kestää useita kuukausia.

Jos olet kiinnostunut tarjoamaan kodittomalle eläimelle sijais- tai pysyvän kodin, klikkaa itsesi Oulun Seudun Eläinsuojeluyhdistyksen blogiin. Jokainen voi myös lahjoittaa sijaiskotieläimille ja löytöeläimille eläintarvikkeita ja -ruokaa.

1. Lisää tietoa Oulun Seudun Eläinsuojeluyhdistyksestä

Kuvat: Essi Petäjäniemi

1. Tehtävä
2. Tehtävä ratkaisuineen

SEYn vuoden 2011 Eläinten viikon teemana on kanien ja pikkujyrsijöiden hyvinvointi ja hoito. Kaneja, marsuja ja muita pikkujyrsijöitä pidetään usein helppoina lasten lemmikkieläiminä. Niiden hoidossa tarvitaan enemmän tietoa ja opastusta kuin usein ymmärretään. Pienlemmikkien hyvä hoito on tärkeää muun muassa siksi, että kaikki nisäkkäät kokevat kivun, pelon ja mielihyvän yhtä voimakkaina – oli kokijana sitten pieni jyrsijä, koira tai hevonen. SEY haluaa Eläinten viikolla muistuttaa, että tieto on avain minkä tahansa lemmikin hyvään hoitoon. Tutkittua tietoa pikkulemmikeistä löytyy uudelta sivustolta www.lemmikkitieto.fi

”Moniin lapsiperheisiin hankitaan ensimmäiseksi lemmikkieläimeksi kani tai jokin pikkujyrsijä. Ikävä kyllä tuo eläin mielletään monesti jonkinlaiseksi harjoittelukappaleeksi, jonka jälkeen voidaan harkita ”oikeaa” eläintä. Haluamme kampanjallamme muistuttaa, että pieniä eläimiä on hoidettava yhtä huolellisesti kuin isompiakin. Jos hiirtä kohtelee huonosti, se kokee kärsimyksen yhtä voimakkaana kuin esimerkiksi koira”, muistuttaa SEYn toiminnanjohtaja Helinä Ylisirniö.

Lemmikkieläimiä hankitaan tyypillisesti lapsen tullessa alakouluikään. SEY onkin suunnannut tämän vuoden Eläinten viikon maksuttoman Pienistä pitäen -tietopaketin alakouluikäisille ja heidän vanhemmilleen. Pienistä pitäen -lemmikkioppaita on lähetetty yli tuhannelle opettajalle yhteensä yli 100 000 koululaisen käyttöön.

”Viime vuosina on uutisoitu paljon julmuuksista eläimiä kohtaan. Niihin tulee välittömästi puuttua. Tässä työssä tekevät osansa mm. vapaaehtoiset eläinsuojeluvalvojamme. Me SEYssä uskomme, että myös asennekasvatus ja ennaltaehkäisy erityisesti lasten ja nuorten parissa ovat välttämättömiä. Mitä aiemmin lapsi omaksuu yksilöä kunnioittavan asenteen kaikkia eläviä olentoja kohtaan, sitä vastuullisemmaksi ja myötätuntoisemmaksi aikuiseksi hän kasvaa. Siksi on tärkeää, että esimerkiksi lajinomaiset tarpeet opitaan ottamaan huomioon heti ensimmäisen lemmikin kohdalla. Tietopakettiamme on lähetetty jo yli 100 000 koululaiselle, joten tavoitteemme eläinystävällisemmästä tulevaisuudesta tuntuu olevan piirun verran lähempänä ”, iloitsee Ylisirniö.

www.lemmikkitieto.fi – johdatus hyvään lemmikinhoitoon

Virikkeet, hyvä elinympäristö ja oikein valitut eläinkumppanit vaikuttavat ratkaisevasti siihen, miten lemmikki viihtyy ja kuinka paljon iloa siitä on myös omistajalleen. Mikään eläin ei ole lähtökohtaisesti ”häkkieläin”. SEY on avannut Eläinten viikon kampanjan tueksi www.lemmikkitieto.fi -sivuston, jossa lemmikin perushoidon ohella pääpaino on siinä, mitä eläimet tarvitsevat voidakseen myös henkisesti hyvin.

Kysely Habbo Hotelissa

SEY toteuttaa Eläinten viikolla eläinaiheisen kyselyn Habbo Hotelin kävijöille. Vastaajien kesken arvotaan kymmenen voittajaa, jotka saavat itselleen lohikäärmeen, leijonan tai kilpikonnan – virtuaalisesti.

Lisätietoja:
toiminnanjohtaja Helinä Ylisirniö p. 050 371 2740 sähköposti: helina.ylisirnio@sey.fi
viestintäpäällikkö Maria Blomster p. 050 557 2463 sähköposti: maria.blomster@sey.fi

1. Eläinten viikko verkossa
   

SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto on vuodesta 1901 eläinsuojelutyötä tehnyt Suomen suurin eläinsuojelujärjestö ja eläinsuojelun asiantuntija. SEYn toimialaan kuuluvat kaikki eläinlajit ja liiton toiminta kattaa koko maan. SEYn paikallisyhdistykset järjestävät eläinten viikon tapahtumia eri puolilla maata. Ks. http://www.sey.fi/ajankohtaista

Eläinten viikko on vuosittain 4.-10. lokakuuta vietettävä teemaviikko, jonka ensimmäinen päivä on samalla Kansainvälinen eläinten päivä ja eläinten suojeluspyhimyksen Franciscus Assisilaisen muistopäivä. Suomessa Eläinten viikkoa on vietetty vuodesta 1959 alkaen. SEY on tuottanut Eläinten viikolle vuodesta 1990 ilmaisen aineistopaketin, jota voi tilata opetustarkoituksiin.

Kuva: Captainsubtle/Flickr Creative Commons

SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton tiedote 1.10.2011

Tehtävässä tutustutaan matematiikan historiaan ja tutkitaan Platonin kappaleita. Kappaleiden avulla harjoitellaan geometrista hahmottamista ja yritetään löytää säännönmukaisuuksia.

Luokkataso:

6-9 ja lukio

Välineet:

Polydron-rakennussarja, kynä, paperia

Polydron-rakennussarjoja on mahdollista lainata opetuskäyttöön OuLUMA-keskuksesta. Yhteystiedot löydät täältä.

1. Tehtävä kokonaisuudessaan

Luokkataso:

lukio

Välineet:

Kuvaus:

Kaikki karbonaatit vapauttavat happamassa liuoksessa hiilidiok­si­dia. Tähän perustuu esimerkiksi erilaisten närästykseen käy­tetty­jen aineiden (Sa­ma­rin, Al­ka-Seltzer) ­toi­minta. Tässä demossa tutustutaan käytännössä siihen, miten kaasua muodostuu ja miten voidaan mitata muodostuneen kaasun tilavuus.

1. Tehtävä kokonaisuudessaan täältä

Valenssin esittelypiste Tietomaassa Arjen ihmeitä -tapahtumassa sai kunniavieraaksi Suomalaisten Kemistien Seuran sihteerin. Kuva: Valenssi

Mikä se sellainen Valenssi on?

Kemian järjestö IUPAC:n vuonna 1994 julkaisemassa määritelmässä valenssi on atomin muodostamien sidosten suurin mahdollinen määrä. Alkuaineella on tällöin yksikäsitteinen valenssi, mutta tämä luku ei läheskään aina kuvaa kattavasti alkuaineelle ominaista sitoutumista.

Myös Oulun Yliopiston Kemistit ry:n tuttavallisempi nimitys on Valenssi, joskaan Valenssin tehtävillä ei tunnu olevan ylärajaa toisin kuin atomin sidoksilla, eivätkä tehtävät tunnu olevan kovin yksikäsitteisiäkään. Valenssi on siis kemian opiskelijoiden ainejärjestö ja sen tärkeimpiä tehtäviä on pitää yhteyttä opiskelijoiden ja laitoksen, sekä monien muiden tahojen (mm. tiedekunta ja OYY) välillä, järjestää tapahtumia, hankkia opiskelumateriaalia ja palvella jäseniään monin tavoin. Valenssi on osa hyvää elämää kemian opiskelijoille, kuten kemia meille kaikille on.

Miten se toimii?

Vuosittain Valenssiin valitaan hallitus ja toimihenkilöt, jotka ylläpitävät killan toimintaa. Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri, taloudenhoitaja, päätoimittaja, excursiomestari, opintovastaava, myyntivastaava sekä tiedotusvastaava. Tänä vuonna pidettävien vuosijuhlien takia Valenssin hallituksessa toimii tilapäisesti myös vuosijuhlavastaava. Toimihenkilöinä toimivat liikunta-, kulttuuri-, ympäristö-, sosiaalipolitiikka-, koulutuspolitiikka-, kopiokone- ja kansainvälisyysvastaava. Eri alojen vastaavat osallistuvat aihealueensa toimintaan OYY:n järjestämissä kokouksissa ja välittävät valenssilaisille sekä hallitukselle tietoa oman aihealueensa asioista.

Maljankohottajaisissa oli tunnelma katossa. Kuva: Valenssi

Mistä sen voi löytää?

Konkreettisesti Valenssin voi löytää Oulun yliopistolta kemian laitokselta, missä sijaitsee kiltahuoneemme eli Koppi. Kiltahuoneen nimi tulee alkeiskopista, joka on kiderakenteen perusyksikkö. Koppi on myös valenssilaisille tarjottavan jäsenpalvelun perusosa, joskin se on nimensä mukaisesti pieni ja ahdas. Ahtaus tosin aiheuttaa vuorovaikutusta ja näin valenssielektronit muodostavat helpommin sidoksia eli jäsenistö verkostoituu, jopa ikuisiksi luvattuja sidoksia on muodostunut.

Kopilla vietetään kahvitaukoja, hyppytunteja sekä muutoinkin aikaa. Sieltä saa kahvia, teetä ja limsaa kohtuulliseen hintaan ja paikan päällä voi myös kysellä neuvoja opiskeluun tai muihin asioihin. Kopilla on tietokone ja kopiokone jäsenistön käyttöön, sekä myytävänä luentomateriaaleja ja opiskelutarvikkeita (molekyylimalleja ja laboratoriotakkeja). Sieltä löytyy myös vanhoja tenttejä ja Valenssin virallinen maskotti Valenssika. Kopin kanssa samalta käytävältä löytyy myös kemian laitoksen tutortupa, jossa Valenssin hallitus kokoustaa ja opiskelijat voivat tehdä ryhmätöitä. Tutortuvalla on tietokone opiskelukäyttöön sekä melko laaja kokoelma kurssikirjoja avuksi tutortuvalla tapahtuvaan opiskeluun. Tutortuvalla järjestetään myös virallisia kurssikohtaisia tutorointeja.

Vappu on valenssilaisille keltainen. Kuva: Valenssi

Miksi se on olemassa ja mitä se tekee?

Valenssin vuosittain järjestettäviä tapahtumia ovat Vulcanalian etkot, syyssenssit, luonnontieteilijöiden jouluristeilylle osallistuminen, pikkujoulut, haalaribileet, APXQ eli aprillipäivän excursio, palautepäivä, maljankohottajaiset, videoyö ja peli-illat neljästi vuodessa. Vulcanalian etkoilla pHuksit ja vanhat opikelijat tutustuvat toisiinsa, syyssensseillä laitoksen henkilökunta esittäytyy pHukseille rennommissa merkeissä teekkaritalolla ja maljankohottajaiset ovat laitoksen sekä opiskelijoiden yhteinen lukuvuoden päätösjuhla, jossa palkitaan vuoden assistentit, luennoitsijat ja pHuksit. Lisäksi Valenssi järjestää säännöllisesti myös yhteistyötapahtumia muiden ainejärjestöjen kanssa. Tänä vuonna tärkeimmiksi tapahtumiksi voisi nimetä lokakuussa järjestettävät Valenssin 45-vuotisjuhlat, sekä huhtikuussa tietomaassa pidetty ”Arjen ihmeitä” -tapahtuma, joka järjestettiin yhteistyönä kemian vuoden 2011 kunniaksi.  Liikuntaa järjestetään säännöllisesti sählyn merkeissä ja epäsäännöllisesti esimerkiksi jalkapalloturnauksien ja muiden vaihtelevien kisailujen muodossa. Valenssi julkaisee myös omaa kiltalehteä ainakin neljästi vuodessa ja ylläpitää ajantasalla olevia nettisivuja.

Valenssi osallistui OLuT-kyykkään ja Taisto-koira innostui lentelevistä kyykistä. Kuva: Valenssi

Valenssin yksi tärkeimmistä tehtävistä on kuitenkin ylläpitää yhteyttä opiskelijoiden ja laitoksen sekä sitä kautta tiedekunnan ja yliopiston välillä. Valenssi järjestää yhteisiä tapahtumia opiskelijoille ja laitokselle sekä palautepäivän ja näin ylläpitää tiedonkulkua ja osallistuu laitoksen laadunvalvontaan sekä kehittämiseen ja samalla myös laitos sekä opiskelijat puolestaan osallistuvat valenssin toiminnan kehittämiseen. Yhteistyöllä pyritään luomaan myös vahvaa yhteishenkeä ja yhteenkuuluvuutta. Valenssi toimii myös tiedonvälityskanavana opiskelijoiden sekä muiden järjestöjen ja jaostojen, kuten ammattiliiton, OYY:n, harrastejärjestöjen sekä muiden lukuisten tahojen välillä.

Valenssi pyrkii jatkuvasti kehittämään toimintaansa ja luomaan yhä parempaa ja vahvempaa yhteishenkeä opiskelijoiden kesken sekä laitoksen ja opiskelijoiden välillä. Päämääränä on olla kaikkien kemian opiskelijoiden yhteinen ainejärjestö, jonka kaikki kokevat tärkeäksi ja hyödylliseksi tasapuolisesti.

Lisää tietoa?

Lisää tietoa Valenssista löydät nettisivuiltamme sekä Facebookista. Kemian vuoden iskulause: ”Chemistry our life, our future”, on totisinta totta valenssilaisten suhteen ja me rakastamme sitä! Raikasta syksyä ja hyvää kemian vuoden loppua kaikille. Kemiaa on kaikkialla.

Biologian uusien opiskelijoiden opinnot starttasivat Oulun yliopistolla 6.9.2011. Heidät otettiin vastaan biologian laitoksen järjestämässä tervetulotilaisuudessa, jossa johtaja Seppo Saarela esitteli laitosta ja sen henkilökuntaa sekä kertoi keskeisiä asioita biologian opiskelusta. Tänä syksynä biologialla aloitti 54 uutta ja innokasta opiskelijaa. Miehiä heistä on 17, joka on poikkeuksellisen suuri määrä. Vuosittain biologian laitokselta valmistuu reilut 40 filosofian maisteria ja kymmenkunta tohtoria.

Saarela painotti opiskelijoille ensimmäisen opiskeluvuoden tärkeyttä: “Opiskelu kannattaa aloittaa rivakasti, sillä ensimmäisen opiskeluvuoden tulokset korreloivat valmistumisnopeuteen”. Opintojen sujuvuus pyritäänkin takaamaan henkilökohtaisella opintosuunnitelmalla (HOPS), jonka jokainen uusi opiskelija laatii itselleen jo opintojensa ensimetreillä. Lisäksi laitoksella on käytössä järjestelmä, jossa omaopettaja auttaa opiskelijaa opinnoissa ja seuraa hänen edistymistään.

Biologian koulutusohjelman aloitustilaisuus 6.9.2011

Tervetulotilaisuudessa amanuenssi Minna Vanhatalo kertoi opiskelijoille hieman tulevien viikkojen ohjelmasta ja tutkintorakenteesta. Samalla opiskelijat saivat syyslukukauden lukujärjestyksen. Tervetulotilaisuuden jälkeen opiskelijat jaettiin pienryhmiin ja he jatkoivat tutustumista yliopistoon pienryhmäohjaajien johdolla.

Biologian laitoksella pienryhmäohjausta annetaan ensimmäisen vuoden opiskelijoille 15 kertaa ja sen tarkoitus on tutustuttaa opiskelijat yliopiston käytäntöihin ja toisiinsa. Pienryhmäohjaaja Mira Niemelän ryhmässä tutustuminen opiskelukavereihin alkoi jokaisen kertoessa hieman itsestään. Sen jälkeen Niemelä antoi fukseille ohjeita akuuttien asioiden hoitamisesta, kuten yliopistoon ilmoittautumisesta sekä opiskelijakortin ja käyttäjätunnusten hankkimisesta. Pienryhmä myös kierteli tutustumassa biologian laitoksen tiloihin ja yliopiston palveluihin. Pitkin syksyä jatkuvien pienryhmäohjauskertojen aikana uudet opiskelijat tutustuvat muun muassa kirjaston palveluihin, erilaisten jaostojen ja oman kiltansa toimintaan, oppivat käyttämään sähköisiä palveluja sekä saavat neuvoja omien opintojen suunnitteluun. Biologian fukseilla pienryhmäohjaus huipentuu loppusyksyllä pidettäviin pikkujouluihin.

Luonnontieteellisen tiedekunnan vastaanottotilaisuus 6.9.2011

Ensimmäisen opiskelupäivän ohjelmaan kuului myös luonnontieteellisen tiedekunnan vastaanottotilaisuus. Koulutusrehtori Olli Silven korosti puheessaan koulutuksen merkitystä globalisoituvassa maailmassa ja kannusti opiskelijoita hankkimaan kokemuksia ulkomailta. Luonnontieteellisessä tiedekunnassa vaihtoonlähtö onkin hyvin suosittua, joka toinen opiskelija osallistuu opiskelijavaihtoon. Silven muistutti opiskelijoita myös vapaa-ajan ja omien kiinnostusten kohteiden tärkeydestä: ”Opinnot pitäisi organisoida niin, että teillä on aikaa myös muuhunkin kuin opintoihinne.”

Biologian fuksien ensimmäisen viikon ohjelma täyttyi erilaisten esittely- ja infotilaisuuksien lisäksi myös opiskelusta, kun muun muassa kasvien- ja eläinten lajituntemuksen sekä kasvimorfologian kurssit käynnistyivät. Fukseilla riittää opintojen alussa menoja myös vapaa-ajalla: syyskuussa ohjelmassa on mm. Vulcanalia, Fuksisuunnistus, OluT:n futisturnaus sekä erinäisiä illanistujaisia. Syyskuun lopussa fuksit ja vanhemmat biologian opiskelijat viettävät fuksiviikonlopun Oulangan tutkimusasemalla, jossa he varmasti tutustuvat toisiinsa yhteisen hauskanpidon merkeissä.

1. Tikkutehtävät
2. Tikkutehtävät ratkaisuineen

Tässä projektityössä suunnitellaan ja toteutetaan kemiaan liittyvä luonnontieteellinen työ ja raportoidaan sen tuloksista. Työn kautta tutustutaan erilaisiin luonnonvesiin liittyviin kemiallisiin ilmiöihin. Lisäksi opitaan havaitsemaan vesien ominaisuuksissa tapahtuvia muutoksia ja vertailemaan keskenään eri näytteenottopaikkoja.

Kuva: Toivo Korja

Luokka-aste:

Yläkoulu ja lukio

Tarvittavat materiaalit:

Projektityön edellytyksenä on läheltä löytyvä luonnonvesistö tietyin väliajoin kerättäviä näytteitä varten.

Vesinäytteiden kerääminen: Astiaksi soveltuu puhdas lähdevesipullo tai pakasterasia.

Vesinäytteiden tutkiminen: Koulukohtaiset mahdollisuudet luonnonveden tutkimiseen ja niihin tutkimuksiin tarvittavat työvälineet.

1. Tehtävämateriaali ja teoria

Tekijät: Anna Soini, Mari Saarinen, Janna Linnansaari, Valtakunnallinen LUMA-keskus.

Tämän ja muita materiaalejalöydät myös LUMA-sanomista.

Suomen ensimmäistä Kansallista etätyöpäivää vietetään perjantaina 16.9.2011 – Tule sinäkin mukaan!

SYKE ja Microsoft tiedottavat

Suomen ympäristökeskuksen ja Microsoftin järjestämään Kansallinen etätyöpäivä -kampanjaan on ilmoittautunut jo 80 yritystä, julkishallinnon organisaatiota, yhdistystä ja järjestöä. Www.etatyopaiva.fi -sivuston ja vilkkaan Facebook-keskustelun perusteella mukaan on lähdössä tuhansia ihmisiä.

Käynnissä oleva etätyökampanja yhdistää niin työnantajia kuin työntekijöitä. Kampanjasta palautetta antaneet yritykset ovat kokeneet ajasta ja paikasta joustavan työn lisäävän tuloksellisuutta ja parantavan työssä jaksamista. Työntekijät arvostavat työrauhaa, ajansäästöä ja mahdollisuutta rytmittää työ omien tarpeiden mukaan.

“Etätyöpäivässä on kyse myös siitä, että kestävää taloutta voidaan rakentaa muutenkin kuin kuluttamalla ja juoksemalla ympäriinsä. Paikallaan olokin on tärkeää. Etätyö tarjoaa lisäksi mahdollisuuksia vaikuttaa esimerkiksi oman asuinpaikan valintaan. Työllistymismahdollisuudet ovat ihan eri luokkaa, jos työpaikan ei tarvitse sijaita samalla paikkakunnalla. Koko väestöä ei tarvitse keskittää kaupunkeihin, ja ihmisten valinnanvapaus kasvaa”, kampanjan suojelija, ympäristöministeri Ville Niinistö sanoo.

Etätyö lisää työtyytyväisyyttä

Työterveyslaitoksen erikoistutkijan Virpi Ruohomäen mukaan joustava työnteko onnistuu parhaiten, kun sen edellytykset ovat kunnossa: työn sisältö, tarkoituksenmukaiset työtilat, etätyön mahdollistavat toimivat teknologiat, selkeät tavoitteet ja johtaminen sekä osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuudet työpaikan asioihin. “Ihmisten hyvinvointi, työelämän laatu ja ympäristön vaaliminen kulkevat käsi kädessä. Tavoitteena on inhimillisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävä työelämä”, Ruohomäki visioi.

Etätyöverkkosivuston ja Facebook-tapahtumasivun kautta saadun palautteen perusteella tyytyväisimpiä työpaikoilla ollaan silloin, kun etätyö on hyvin suunniteltua ja organisoitua, pelisäännöt ovat selvät ja ne kohtelevat työntekijöitä tasa-arvoisesti.

“Parasta etätyökulttuurissamme on se, ettei etätyöpäivien tekemisestä tehdä numeroa. Sähköpostiviesti esimiehelle ja huikkaus asiasta tiimikaverille riittää. Näin työmme joustaa, kun muu elämä vaatii venymistä. Tämä liittyy modernimpaan tapaan johtaa asiantuntijoita: saamme vapautta, mutta myös vastuuta”, keskisuuren yrityksen lähettämässä kampanjapalautteessa todetaan.

Microsoft kutsuu uusia teknologioita hyödyntävää työn tekemisen kulttuuria läsnätyöksi. ”Nykyään työntekijä voi olla läsnä olematta fyysisesti paikalla esimerkiksi pikaviestinten, videoneuvottelujen ja sähköpostin kautta. Teknologia on kehittynyt leijonan loikin, mutta ihmisten työskentelytavat muuttuvat hitaammin. Uusilla työvälineillä ja uudenlaisilla pelisäännöillä voidaan kuitenkin selvästi parantaa esimerkiksi työ- ja perhe-elämän tasapainoa lisäämällä joustavuutta, ja sitä kautta parantamalla työntekijän tuottavuutta ja sitoutuneisuutta”, kertoo Microsoft Oy:n toimitusjohtaja Ari Rahkonen.

Myös ympäristö kiittää

Vaikka yritykset eivät nostaisi ympäristöön liittyviä mahdollisuuksia ensimmäiseksi etätyölinjauksia luodessaan, vaikutukset myös energiansäästöinä ja liikenteen päästövähennyksinä voivat olla tuntuvat.

“Etätyön etuja ovat ajan- ja energiansäästö – varsinkin Kehä I:stä kulkiessa ruuhkilta välttyminen tuo työpäivään lisää aikaa ja säästää hermoja”, kampanjan mukaan tullut työntekijä kertoo.

Suomen ympäristökeskuksen pääjohtaja Lea Kauppi haluaa edistää etätyötä juuri ympäristövaikutusten takia. Pääjohtaja lähetti kampanjan haastekirjeen 74:lle valtionhallinnon johtajalle ja kutsui heidät keskustelemaan etätyön mahdollisuuksista ja esteistä.

Kuva: Tiina Komulainen

USA:ssa tehdyn tuoreen tutkimuksen mukaan USA:n 2,9 miljoonaa etätyöntekijää säästävät lähes 1,5 miljardia litraa polttoainetta ja 3,6 miljoonaa tonnia kasvihuonekaasuja vuosittain. Suomessa noin 1,3 miljoonaa kilometriä työmatkoja jää tekemättä kotona tehtyjen kokonaisten etätyöpäivien ansiosta. Työmatkaliikenteen väheneminen tasoittaa ruuhkahuippuja sekä pienentää ruuhkien määrää, ja vaikuttaa myönteisesti myös omaan kukkaroon polttoaineen kulutuksen vähetessä.

“Etätyön potentiaalinen vaikutus päästöihin on suurin pitkillä työmatkoilla, jotka normaalisti tehdään autolla. Kuitenkin vain reilu 20 prosenttia etätyöntekijöistä tekee yli 20 kilometrin työmatkaa, joten valtaosa etätyötä tekevistä asuu ja työskentelee saman kaupungin alueella”, tutkija Ville Helminen Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.

Etätyö muuttaa käsitystämme hyvästä työympäristöstä

Etätyö vaikuttaa myös työtiloihin. “Yrityksessämme etätyö on arkipäivää. Etätyöhön kannustetaan ja kaikilla työntekijöillä on työvälineiden puolesta mahdollisuus tehdä töitä etänä. Avotoimistomme on mitoitettu sen mukaan, että kaikilla ei ole omaa paikkaa. Moni työskentelee myös virtuaalitiimissä, jossa ollaan irti vakioajoista ja -paikoista”, suuresta kansainvälisestä yrityksestä kerrotaan.

Myös Microsoftilla työtilat sallivat henkilömäärän kasvamisen samoissa tiloissa 26 %:lla toimivien etätyökäytäntöjen ansiosta. Työntekijöillä ei ole omia työhuoneita, vaan toimistolla on erilaisia työpisteitä ja tunnelmia sisältävät työtiloja, joista voi valita päivän mittaan tehtävään sopivimman.

Joustavan työnteon mahdollisuudet synnyttävät myös sosiaalisia innovaatioita. Esimerkiksi kampanjapalautetta lähettäneet Eurosinkut haluaisivat perustaa IT-ammattilaisten siirtokunnan Espanjaan ja Chileen.

Kampanja on osa Liikkujan viikkoa sekä työ- ja elinkeinoministeriön ja Sitran rahoittamaa kuluttajien energianeuvontakokonaisuutta 2010-2011

Lisätietoja

• www.etatyopaiva.fi

• Faktaa etätyöstä

Etätyön tekemisestä Suomessa erikoistutkija Virpi Ruohomäki, Työterveyslaitos, puh. 046 851 3770, etunimi.sukunimi@ttl.fi

• Työterveyslaitos: Muuttuva työelämä

Etätyön vaikutuksista liikenteeseen ja yhdyskuntarakenteeseen tutkija Ville Helminen, Suomen ympäristökeskus, puh. 0400 148 845, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Kansallisesta etätyöpäivästä ympäristövastaava Saila Heijola, Microsoft, puh. 050 374 6515, etunimi.sukunimi@microsoft.com sekä

kampanjavastaava Ulla Ala-Ketola, Suomen ympäristökeskus, puh. 040 740 1656, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Suomen Ympäristökeskus

Suomen ympäristökeskus SYKE on tutkimus- ja asiantuntijalaitos, joka tutkii ympäristön muutoksiin liittyviä ilmiöitä ja kehittää ratkaisuja muutosten hallintaan. Suomen ympäristökeskuksen osaaminen perustuu pitkäaikaiseen ympäristön seurantaan, monipuoliseen tutkimustietoon sekä vankkaan asiantuntemukseen.

Microsoft

Vuonna 1975 perustettu Microsoft on maailman johtava ohjelmistotuotteiden, -ratkaisujen ja -palveluiden toimittaja, joka auttaa yrityksiä, organisaatioita ja ihmisiä hyödyntämään tietotekniikan mahdollisuuksia uusilla innovatiivisilla tavoilla. Suomessa Microsoftin palveluksessa työskentelee 280 henkilöä, joiden visiona on yhdessä yli 3000 yhteistyökumppanin kanssa auttaa asiakasta menestymään Microsoftin ratkaisujen avulla. Maailmanlaajuisesti Microsoftilla on noin 92 000 työntekijää yhteensä 102 maassa. Tilivuonna 2009 Microsoftin liikevaihto oli 62,48 miljardia US dollaria.

5.-6. luokat

Kuvaus:

Tässä videoidussa kokeessa näet miten veden pintajännitys saadaan rikottua astianpesuaineen avulla ja miten samaa tekniikkaa hyödyntäen voidaan tehdä taidetta maidolla ja elintarvikeväreillä.

Videon kesto 2:12.

PINTAJännää Vimeo.

Video: Valtakunnallinen LUMA-keskus: Linnea Töyrylä ja Elisa Lautala.
Lisää videoita löydät myös LUMA-sanomista.

Tutkimuksellista lähestymistapaa (inquiry) luonnontieteiden opetuksessa on toteutettu jo 1800-luvun puolivälistä lähtien. Kemian opetuksessa se nousi uudelleen varteenotettavaksi vaihtoehdoksi 1990-luvulla erityisesti siksi, että tutkimuksellisuuden nähtiin edistävän oppilaissa ymmärrystä tieteen luonteesta. Lisäksi tutkimuksellinen lähestymistapa on linjassa nykyisen oppimiskäsityksen kanssa. Vallitsevan konstruktivistisen oppimiskäsityksen mukaan oppija nähdään aktiivisena toimijana ja sosiaalisessa ympäristössä merkityksiä tuottavana yksilönä (esim. Tynjälä, 1999). Tutkimuksellisen opetuksen tavoitteena voidaan pitää yksilöä, joka kykenee soveltamaan tieteellistä tietoa arkipäivän ongelmanratkaisuun ja päätöksentekoon.

Tutkimuksellisen toiminnan tasot

Tutkimuksellisuus kemian opetuksessa voi tarkoittaa monia asioita. Yleensä se kuitenkin sisältää kokeellista työskentelyä. Erään määritelmän mukaan (Abrams et al., 2007) tutkimuksellisuus jaetaan kolmeen eri osatoimintaan: tutkimuskysymyksen tekemiseen, tiedon keräämiseen ja tulosten tulkitsemiseen. Tutkimuksellisen toiminnan vaativuus määräytyy sen perusteella, kumpi on vastuussa toiminnoista, oppilas (tai oppilasryhmä) vai opettaja.

Alimman tason tutkimuksellisuutta edustaa lähestymistapa, jossa opettaja antaa tutkimusaiheen, tutkimusmenetelmät ja tulkitsee tulokset yleensä sen perusteella, onko vastaus oikein vai väärin. Seuraavalla tasolla opettaja antaa sekä tutkimuskysymyksen että tutkimusmenetelmät, mutta oppilaat tulkitsevat tulokset itse. Kolmannella tasolla opettaja antaa tutkimustehtävän, mutta oppilaat ovat vastuussa tiedon keräämisen suunnittelusta ja toteutuksesta sekä tulosten tulkinnasta. Ylimmällä neljännellä tasolla oppilaat ovat itse vastuussa kaikista kolmesta osatoiminnasta. Työskentelyn vaikeusaste siis kasvaa oppilaiden vastuun mukana. Samalla myös siirrytään opettajakeskeisestä oppijakeskeiseen työskentelyyn. Tutkimuksellinen kokeellisuus on joustava lähestymistapa, jonka toteutus riippuu opiskeltavista sisällöistä, oppilaiden taidoista ja kehitysasteesta sekä koulussa käytettävissä olevista välineistä ja aineista.  Opettajan tehtävänä on asettaa tavoitteet sille, mitä kokeellisen työskentelyn kautta on tarkoitus oppia, laatia suunnitelma tavoitteiden toteuttamiseksi ja lopuksi toteuttaa suunnitelma (Osborne, 1993).

Esimerkkinä innovatiivisuus

”Innovatiivisuus” on tämän päivän muotitermi ja monessa koulussa sen edistäminen oppilaissa on asetettu yhdeksi koulun toiminnan tavoitteeksi. Luovuus määritellään usein taidoksi tai kyvyksi synnyttää ideoita. Innovatiivisuus käsittää idean keksimisen lisäksi myös sen toteuttamisvaiheen. Innovaatio puolestaan tarkoittaa idean menestyksellistä toteuttamista käytännössä eli ideasta jalostunut keksintö osoittautuu hyödylliseksi. (Siltala, 2009)

Miten kemian tunnilla voi edistää innovatiivisuutta? Kun kemian opettaja ottaa innovatiivisuuden edistämisen yhdeksi opetuksen tavoitteeksi, niin hänen on tärkeä pohtia, kuinka toteuttaa kokeellisuus. Edellä mainitun luokittelun mukaan alimman tason tutkimuksellinen kokeellisuus tarkoittaa käytännössä keittokirjamaista työohjetta, jota seuraamalla oppijat pääsevät haluttuun lopputulokseen. Sellainen työskentely ei edistä innovatiivisuutta vaan jo aikaisemmin tehdyn asian mekaanista toistamista. Koska innovatiivinen toiminta sisältää idean toteuttamisvaiheen, niin oppilaille tulee antaa mahdollisuus harjoitella kemian tunnilla myös sellaisilla kokeellisilla töillä, joissa heillä itsellään on vastuu tutkimustavan suunnittelusta ja toteutuksesta ongelman ratkaisemiseksi. Parhaimmillaan oppilaat keksivät tutkimusaiheenkin itse ja joutuvat pohtimaan idean toteuttamiskelpoisuutta koulussa. Aivoilla on kyky tuottaa vaihtoehtoisia mielikuvia ongelman ratkaisussa ja toimintatapojen valinnassa ilman, että niitä edes tarvitsee toteuttaa oikeasti. Abstraktia ajattelua pitää harjoitella. Opiskeluprosessissa tulisikin tiedon omaksumisen korostamisen sijaan siirtää painopiste innovaatioprosessin harjoitteluun eli aktiiviseen vaihtoehtojen etsimiseen, mielikuvien tuottamiseen ja niiden toteuttamiseen. (Siltala, 2009)

Lähteet:

Abrams, E., Southerland, S.A. & Evans, C.A. (2007). Inquiry in the classroom: Necessary components of a useful definition. Teoksessa E. Abrams, S.A. Southerland & P. Silva (Eds.) Inquiry in the science classroom: Realities and opportunities. Greenwich, CT: Information Age Publishing.

Osborne, J. (1993). Alternatives to practical work.  School Science Review 75, 117-123.

Siltala, R. (2009). Innovaatiot, luovuus ja innovatiivisuus. Teoksessa V. Taatila (toim.) Innovaatioiden lähteillä. Laurea-ammattikoulun julkaisusarja A∙68.Sivut 8-28.

Tynjälä, P. (1999). Oppiminen tiedon rakentamisena. Konstruktivistisen oppimiskäsityksen perusteita. Tampere: Kirjayhtymä.

Tiedekeskus Tietomaa on käynnistänyt Tiedekummi-kampanjan Oulun alueen yritysten kanssa. Kampanjan tarkoituksena on, että mukaan lähtevä yritys kustantaa yhden Oulun kaupungin alueella olevan koululuokan vierailulle Tiedekeskus Tietomaahan linja-autokuljetuksineen. Yritys voi halutessaan myös nimetä sen koulun ja luokan, jolle Tiedekummi-vierailun haluaa lahjoittaa.

Tiedekummi-vierailun aikana luokka pääsee tutustumaan Tietomaan näyttelyihin, jättielokuvaan ja tähtitiede-esitykseen sekä voi osallistua yhteen tunnin mittaiseen opetustuokioon. Yritys puolestaan saa muistoksi lahjoituksestaan diplomin, jossa lahjoituksen saanut luokka poseeraa Tietomaassa Tiedekummi-hahmon vieressä.

Tiedekummi-pakettia myydään yrityksille 5.9.2011 alkaen ja tavoitteena on saada vähintään sata luokkaa Tietomaahan vierailulle. Koulut voivat käyttää lahjoitukset syyskuun 2011 ja huhtikuun 2012 välisenä aikana. Vierailun kuljetukset hoitaa Huiput Oy ja yritysmyynnin Novia Finland Oy.

Lue aiheesta lisää täältä!

Luokkataso

Yläkoulu ja lukio

Kuvaus

Luonto-Liiton tuottamat Itämeri-opetuskalvot kertovat millainen on Itämeri, miten ihmistoiminta vaikuttaa siihen ja mitä meistä jokainen voi tehdä sen suojelemiseksi. Tämän opetuspaketin tavoitteena on saada oppilaat pohtimaan omien tekojensa vaikutusta ympäristön tilaan ja keinoja sen parantamiseksi. Itämeri-opetuskalvot tukevat opetussuunnitelmien kestävän kehityksen ja aktiivisen kansalaisuuden aihekokonaisuuksia.

1. Itämeri-opetuskalvot

Eerikki on päättänyt keittää mehua syksyn omenoista, jota varten hän tarvitsee tasan 5 litraa vettä. Hänellä on kuitenkin käytössään vain 10 litran ja 3 litran ämpärit. Kuinka Eerikki saa mitattua 5 litraa käyttämällä vain näitä astioita?

Luokkataso

Peruskoulun 3. luokasta ylöspäin

1. Ämpäripulman ratkaisu

Oulun yliopistolla toimii järjestäytynyt joukko ympäristöasioista kiinnostuneita opiskelijoita. Toiminnan tarkoituksena on sekä leppoisa ajanvietto että vaikuttaminen ja kaikki siltä väliltä. Järjestämme tempauksia, illanistujaisia, vierailuja ja keskustelutilaisuuksia sekä otamme kantaa ajankohtaisiin ympäristökysymyksiin.

Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) on etu- ja palvelujärjestö, johon jokainen yliopistolla opiskeleva pienen pakollisen lukuvuosittaisen jäsenmaksun maksamisen myötä automaattisesti kuuluu. Ylioppilaskunnan alaisuudessa yhtenä osana toimii ympäristöjärjestö, joka pyrkii herättämään keskustelua koskien sekä arjen jokapäiväisiä valintoja, että laajempia ympäristöpoliittisia kysymyksiä – ympäristöasiat kun meitä kaikkia kuitenkin koskevat.

Ympäristöjaostolaiset kokoontuvat muutaman viikon välein kokouksen merkeissä. Yleensä paikkana on toiminut yliopiston kahvila. Kokous-sana kuulostaa viralliselta, mutta käytännössä ne ovat suhteellisen rentoja ja epämuodollisia kokoontumisia. Jokaisen kokouksen alussa valitaan sihteeri, joka kirjaa pöytäkirjaan yhteenvedon käydyistä keskusteluista. Tämä muodollisuus senkin vuoksi, että jälkeenpäin on helppo tarkastaa pöytäkirjasta, mitä tulikaan sovittua, sillä tekemistä yleensä riittää. Kokouksissa käydään läpi menneitä ja ideoidaan ja organisoidaan tulevia ja ne ovat kaikille avoimia. Pienestä kuppikuntaisesta piiristä ei siis missään nimessä ole kyse, vaan uusia kasvoja toivotaan jatkuvasti mukaan. Kuluvan vuoden aikana jokaisessa kokouksessa on ollut kymmenisen henkeä.

Ympäristöjaoston rinnalla toimii luomuruokapiiri. Luomuruokapiiri pyörii siten, että luomutuotteet tilataan eräpäivään mennessä nettilomakkeen avulla ja tukkuliike toimittaa tuotteet yliopiston aulaan tiettynä päivänä, jolloin kukainenkin voi käydä noutamassa tilauksensa. Tilaaja ei joudu maksamaan minkäänlaisia tilaus- tai toimitusmaksuja, joten ympäristöjaostolle toiminnasta ei kerry varantoa. Näin saadaan pidettyä hinnat kohtuullisina ja välikädet mahdollisimman vähissä. Myös luomuruokapiiri kaipaa jatkuvasti uusia vapaaehtoisia, sillä luomu ja lähiruoka –sanojen viliseminen mediassa asti on näkynyt myös luomuruokapiirin suosiossa. Kevään viiden tilausjakson aikana tilauksen jätti parhaimmillaan 65 henkilöä.

Menneen kevään tapahtumia ja loppuvuoden suunnitelmia

Ympäristöjaosto on pyrkinyt kantamaan kortensa kekoon ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Vaalien alla järjestettiin yliopiston tiloissa  ilmastopaneeli, johon osallistui kuusi kansanedustajaehdokasta. Tilaisuus oli osa Polttava kysymys –kampanjaa, jonka tavoitteena on saada Suomeen ilmastolaki. Toinen kampanja, josta ympäristöjaosto keväällä yliopistolaisia muistutti, oli Earth Hour. Kampanjan tarkoituksena on saada ihmiset sammuttamaan valonsa tunnin ajaksi, ja saada ihmiset näin miettimään energiankäyttöään omassa arjessaan.

Kesän jälkeen ympäristöjaosto aloittaa perinteisesti syyslukukauden jalkautumalla opiskelijoiden keskuuteen. Lukuvuoden käynnistää OYY:n järjestämä virallinen avajaisjuhla Vulcanalia keskiviikkona 7.9., missä ympäristöjaosto pitää ständiä ja esittelee toimintaansa. Syksyllä on tulossa myös edellisvuonna suuren suosion saavuttanut Reilun kaupan viinien maistatusilta, johon viime vuonna liput myytiin loppuun tunnissa.

Ympäristöjärjestön toimintaan voi tulla mukaan milloin vain, vaikka ilmestymällä kokouksiin. Kuten jo edellä tuli todettua, kokous-sanaakaan ei kannata säikähtää. Kenenkään ei ole pakko toimintaan sitoutua vaan jokainen päättää omien resurssiensa puitteissa miten paljon ja millä tavoin haluaa toimintaan osallistua. Toimintaan voi aluksi turvallisesti tutustua liittymällä sähköpostilistalle.

Opiskelijaelämä on muutakin kuin puurtamista

Ensimmäinen vuosi yliopistossa saattaa tuntua hämmentävältä. Ilmapiiri ja opiskelu on yliopistossa hyvin erilaista verrattuna lukioon. Paras tapa päästä sisälle siihen, mitä yliopistossa opiskelu on, on lähteä mukaan erilaisiin yliopistolla toimiviin järjestöihin ja saada näin kontakteja samanhenkisiin ihmisiin. Ympäristöjaosto on esimerkki tästä opiskelijaelämän toisesta puolesta.

Moni opiskelija lähtee opiskelujen alussa mukaan oman ainejärjestönsä toimintaan, mutta jos esimerkiksi se ei täysin omalta tunnu, ympäristöjaosto on yksi monista muista vaihtoehdoista. Ympäristöjaoston sanotaanko hienouksiin kuuluu sekin, että toimintaan on helppo tulla mukaan vaikka opiskelujen myöhemmässä vaiheessa tuntematta itseään ulkopuoliseksi jo senkin vuoksi, että jäsenien ikähaarukka on varsin laaja. Jäsenet kuuluvat myös hyvin kirjavasti eri alojen opiskelijoihin, mitä ei ehkä ensimmäisen mielikuvan perusteella uskoisi. Näin moninaisessa joukossa on ilo toimia ja ideoita riittää. Järjestötoiminnan parasta antia on usein oivallus siitä, että omalla toiminnalla voi todellakin vaikuttaa. Mahdollisesti järjestötoimintaan osallistuminen antaa siis itseluottamusta ja eväitä opiskelijaelämän lisäksi myöhempää elämää varten.

________________________________________________________________

1. Lisätietoja ympäristöjaostosta
2. Lisätietoja luomuruokapiiristä
3. Ympäristöjaosto Facebookissa

Luokkataso

5.-9. lk

1. Lyhyesti luonnosta-pähkinä
2. Pähkinän vastaukset

Elokuu toi tullessaan koulujen alkamisen ja perhoset tuhansien koululaisten vatsojen pohjille. Lukuvuosi käynnistyi Oulun normaalikoulun lukiossa 11.8.2011, jossa opintonsa aloitti 82 uutta lukiolaista. Tunnelma oli torstaiaamuna käsinkosketeltavissa, kun uudet opiskelijat kokoontuivat koulun auditorioon kuulemaan rehtori Sari Eskolan tervehdyksen.

Eskola esitteli ensimmäisen päivän ohjelman ja kertoi lyhyesti myös koulun käytännöistä. Eskola muistutti lukio-opintojen huipentuvan ylioppilaskirjoituksiin, joiden suorittaminen takaa monipuoliset jatko-opintomahdollisuudet. ”Ihminen on yleissivistyksensä huipulla silloin, kun hän valmistuu lukiosta”, kannusti Eskola uusia opiskelijoita alkaviin opintoihin. Lukiokoulutuksen tavoitteet hän kiteytti sanomalla: ”Me haluamme, että teistä kasvaa suvaitsevaisia, arvostatte toisia ihmisiä ja suhtaudutte vastuullisesti ympäröivään maailmaan”. Tilaisuudessa esittäytyivät myös koulun opinto-ohjaaja ja ryhmänohjaajat. Tilaisuuden lopuksi opiskelijat jaettiin ryhmiin, joissa he jatkoivat aamupäivän ohjelmaa ryhmänohjaajien johdolla.

Tukea opintojen suunnitteluun

Matemaattisia aineita Oulun normaalikoulun lukiossa opettavalla Matti Hasarilla on jo kokemusta ryhmänohjaajana toimimisesta. Tänä syksynä hän sai ohjattavakseen uusien lukiolaisten B-ryhmän. Parituntisen infotilaisuuden aikana Hasari kävi läpi tärkeimmät asiat, jotka uuden opiskelijan tulee tietää. Ensimmäiseksi Hasari esitteli kurssivalintakortit ja jakoi lukujärjestykset. Opiskelijat ovat tehneet ainevalintansa jo aiemmin keväällä. Niiden perusteella rehtori on jakanut opiskelijat ryhmiin ja tehnyt kaikille ensimmäisen vuoden lukujärjestykset valmiiksi, jotta opiskelujen aloittaminen kävisi mahdollisimman mutkattomasti.

Opiskelijat suunnittelevat kuitenkin itse kolmen vuoden opiskeluohjelmansa jo opintojen alussa. Suunnitteluun he saavat apua tarvittaessa ryhmänohjaajalta ja opinto-ohjaajalta, jotka myös tarkistavat jokaisen valinnat ja seuraavat opintojen etenemistä. Alun epävarmuudessa tehdystä väärästä kurssivalinnasta ei kuitenkaan tarvitse huolestua, koska jokainen opiskelija voi muuttaa valintojaan missä tahansa vaiheessa opintoja. Ryhmänohjaaja on opiskelijan tukena koko opiskeluajan. Opintojen alussa ryhmänohjausta on enemmän, jotta koulun käytännöt tulevat tutuksi jokaiselle opiskelijalle ja omien opintojen suunnittelu helpottuu.

Ohjeita opiskeluun ja tutustumista luokkakavereihin

Hasari kertoi ryhmälleen perusasteen ja lukion eroista. Lukiossa opiskelijalla on vapaus valita, mutta sen myötä myös vastuu kasvaa. Lukiolaisen täytyy olla omatoiminen. ”Lukiolaista pidetään vastuullisena aikuisena”, painotti Hasari. Myös lukion käytännöt voivat erota perusasteesta, esimerkiksi Oulun normaalikoulun lukiossa oppitunti on kestoltaan 75 minuuttia. Opiskelijat saivat ohjeistusta ryhmänohjaajaltaan myös poissaoloihin, koeviikkoon ja uusintakuulusteluihin liittyen.

Hasarin ryhmässä noin puolet ovat käyneet perusasteen Oulun normaalikoulussa, joten heille valmiiksi tuttu ympäristö tuo hieman helpotusta uusiin kuvioihin tottumisessa. Nykyisen käytännön mukaan kursseja käydään yhtenä ryhmänä, jolloin luokkakavereihin tutustuminenkin käy helpommin. Hasarin mielestä nykyinen käytäntö on opiskelijan kannalta aikaisempaa parempi, jolloin ryhmä vaihtui jokaisella kurssilla. 

Lukion aloittaneilla Mikaelilla ja Tapiolla tunnelma oli ensimmäisenä lukiopäivänä rentoutunut eikä koulun penkille palaaminen aiheuttanut harmaita hiuksia. “Ihan mielelläni aloitan koulun kesäloman jälkeen”, Tapio kommentoi. Molemmilla myöskään kurssivalinnat eivät ole tuottaneet päänvaivaa; Mikaelilla kiinnostaa muun muassa maantieteen opiskelu ja Tapio haluaa opiskella pitkää matematiikkaa ja fysiikkaa.

Ruokailun jälkeen ensimmäisen päivän ohjelma jatkui tutustumisen merkeissä. Tuoreet lukiolaiset kiersivät ryhmissä tehtävärasteilla, joita oli sijoitettu koulun ympäristöön. Radan kiertämisen päätteeksi kaikki ensimmäisen vuoden oppilaat kokoontuivat yhteen ja parhaiten rasteista suoriutunut ryhmä palkittiin. Koulun ja sen toimintojen esittely jatkui vielä seuraavana päivänä, joten uudet opiskelijat saivat rauhassa tutustua kouluunsa ennen paneutumista varsinaiseen koulutyöhön.

kuva: Idea go/ FreeDigitalPhotos.net

Luokkataso

Yläkoulu ja lukio

Kuvaus

Kuinka maapallo on syntynyt? Milloin ensimmäiset ihmiset ilmestyivät maan päälle? Muun muassa näihin kysymyksiin saat vastauksen YLE:n opettaja.tv:n opetusvideosta Maan synty. Videon kesto on 20 minuuttia.

1. Videoon pääset tästä

Suurin osa tehtävistä soveltuu yläkouluikäisille, mutta myös alakouluun ja lukioon sekä ammatilliseen koulutukseen sopivia tehtäviä on mukana.

Kuvaus:

Lasketaan langasta aineisto on syntynyt ajatuksesta, että tyttöjen ja naisten harrastamasta tekstiilityöstä löytyy paljon elementtejä, jotka tukevat niin matematiikan, fysiikan ja kemian oppimista kuin ongelmanratkaisutaitojen kehittymistä. Lasketaan langasta – materiaali koostuu useista erillisistä soveltavista tehtävistä.

1. Oppilaan materiaali – pdf

1. Opettajan aineisto – pdf

Luonto-Liitto on lasten ja nuorten oma ympäristö- ja luonnonharrastusjärjestö. Luonto-Liitto on koko maan kattava ympäristöalan kansalaisjärjestö ja se keskittyy nuorten omaehtoiseen ympäristötoimintaan. Järjestö tarjoaa lapsille ja nuorille mahdollisuuksia luontokokemuksiin ja vaikuttamiseen.

Järjestö on perustettu vuonna 1943 ja se julkaisee kahta jäsenlehteä; lasten luontolehteä nimeltä Sieppo ja nuorten toimittamaa Nuorten Luontoa. Luonto-Liitto on myös aktiivinen ympäristöpoliittinen vaikuttaja ja sen toiminta painottuu metsien suojeluun, suurpetojen suojeluun, energia- ja ilmastokysymyksiin, ympäristöystävälliseen kulutukseen ja kulutuskriittisyyteen, kehitysyhteistyöhön ja oikeudenmukaiseen kauppaan sekä Itämeren suojeluun. Luonto-Liiton Itämeri-toiminta pyrkii vähentämään vesistöihin kohdistuvien uhkien määrää. Keinoina on vaikuttaminen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, tiedottaminen Itämeren tilasta ja kannustaminen ympäristöystävällisiin valintoihin. Toiminta keskittyy niin tiedotukseen, kannanottoihin, ympäristökasvatukseen kuin kouluttamiseen.

Itämerestä ja sen tilasta voisin kirjoittaa vaikka kymmenen sivun verran, mutta kerron tässä lyhyesti perusasiat. Itämeri on nuori murtovesiallas, joka on hyvin matala, joten siellä on vain vähän vettä, johon myrkyt ja jätteet voivat hajota. Itämeri on vaihtelevasti vähäsuolainen, joten lajit elävät sopeutumiskykynsä äärirajoilla. Lisäksi vesi on kerrostunutta ja talvisin jäässä, mikä vähentää veden kiertoa ja hapen kulkeutumista ilmakehästä. Näiden erityisominaisuuksien vuoksi Itämeri on erityisen herkkä ihmistoiminnalle. Itämeren valuma-alueella asuu noin 85 miljoonaa ihmistä ja alueella on paljon teollisuutta, maataloutta ja liikennettä.

Itämeren eliölajisto on suhteellisen vähälukuinen eikä se ole ehtinyt sopeutua täysin, koska merialue on niin nuori. Lajisto koostuu makean ja suolaisen veden eliölajeista, jotka elävät ääriolosuhteissa. Suurin uhka on maa- ja metsätalouden sekä asutuksen ravinnepäästöistä johtuva liiallinen rehevöityminen sekä ympäristömyrkkyjen aiheuttamat tuhot. Nämä asiat johtavat meriluonnon köyhtymiseen. Myös ympäristöonnettomuksien riski on kasvanut meriliikenteen kasvaessa. Lisäksi ilmastonmuutos uhkaa Itämerta, koska jääpeite on ollut sille luonteenomaista.

Itämerilähettiläiden tehtävänä on kiertää kouluissa kertomassa Itämerestä ja sen tilasta. Tuntien tavoitteena on siis vähentää vesistöihin kohdistuvaa uhkaa lisäämällä nuorten ympäristötietoisuutta. Minä lähdin mukaan toimintaan sähköpostiviestin houkuttelemana. Siinä kerrottiin että Luonto-Liitto järjestää itämerilähettiläs-koulutuksen Oulussa lokakuussa, ja että sen jälkeen on pätevä pitämään itämeri-tunteja. Innostuin heti ja ilmottauduin koulutukseen koska olen kiinnostunut luonnonsuojelusta ja opiskelen opettajaksi, joten ajattelin, että tässä on mahtava tilaisuus.

Koulutus oli kahtena iltana ja siihen osallistui noin kymmenen opiskelijaa Oulusta. Koulutuksen jälkeen saimme alkaa pitämään Itämeri-tunteja. Olen pitänyt tunteja Haukiputaalla, Oulaisissa ja Oulussa. Oppilaat ovat olleet todella innostuneita aiheesta ja opettajat ovat kiitelleet, koska opetukseen tulee hieman vaihtelua ja oppilaat saavat ympäristökasvatusta eri tavalla kuin koulussa yleensä.

Itämeri-tunneilla lähettiläs kertoo miksi Itämeri on niin ainutlaatuinen ja miten ihmistoiminta vaikuttaa siihen. Käytämme Luonto-Liiton valmista materiaalia, mutta olen myös lukenut paljon aiheesta ja laajentanut tietämystäni Itämerestä, jotta olisin mahdollisimman pätevä kertomaan Itämerestä ja sen suojelusta. Tärkeä osa tuntia on se, että oppilaat miettivät asioita itse ja keskustelevat pienissä ryhmissä. Näin oppilaat pääsevät itse pohtimaan, mitä he voisivat tehdä Itämeren hyväksi. Tärkeää mielestäni on myös se, että oppilaat ymmärtäisivät, että pienillä teoilla he itse voivat vaikuttaa ympäristöön.

Heti tunnin alussa oppilaat pääsevät miettimään mitä meri heille merkitsee ja miten he ovat tekemisissä Itämeren kanssa. Tarkoituksena on johdatella oppilaita asiaan ja kertoa miten merta hyödynnetään. Sen jälkeen käydään läpi Itämeren erityisominaisuuksia ja sitä miksi se on niin herkkä ihmistoiminnalle. Seuraava tärkeä osa tuntia on Itämeren rehevöityminen, joka on suurimpia ongelmia. Tässä kohtaa olen kysellyt oppilailta koulussa biologian tunneilla käsiteltävistä asioista, kuten yhteyttämisestä ja ravintoketjusta. On tärkeää ymmärtää nämä perusasiat, jotta voi ymmärtää rehevöitymistä. Aina vähintään muutama oppilaista on muistanut mitä yhteyttämisessä tarvitaan/tuotetaan ja mitä ravintoketju/-verkko tarkoittaa.

Rehevöitymisen jälkeen tunneilla kerrotaan siitä, kuinka ihmistoiminta kuormittaa merta. Kerron mitkä ovat suurimpia päästölähteitä ja sen jälkeen oppilaat miettivät miten fosfori- ja typpipäästöjä voitaisiin vähentää Suomessa ja miten he itse voisivat vähentää niiden pääsyä luontoon. Lisäksi aiheina ovat muun muassa liikakalastus, luonnon ja ihmisen suojelu ympäristömyrkyiltä, tulokaslajit ja ilmastonmuutos.

Itämeri-tunneilla asiaa on todella paljon, vaikka osa voikin olla joillekin jo tuttua. Suurin osa pitämistäni tunneista on kestänyt joko 45 tai 75 minuuttia. Jos aihetta ei ole käsitelty oppitunneilla aikaisemmin, näin lyhyessä ajassa ei ihan kaikkea ehdi käydä läpi.  2×45 minuuttia-kestävillä tunneilla asiat on puolestaan ehtinyt käydä läpi mainiosti.

Olen itse todella kiinnostunut Itämerestä ja näiden tuntien pitäminen on ollut todella mukavaa. Kaikista palkitsevinta on ollut se, kun huomaa, että on saanut oppilaat todella miettimään omien tekojen vaikutusta ympäristöön. Luonto-Liiton Itämeri-jaosto on ollut aktiivinen tänä vuonna. Viime kevään aikana Suomessa Itämerilähettiläiden vierailuja oli 81 kpl ja niillä tavoitettiin lähes 1300 oppilasta. Itämerilähettilään voi tilata koululle kätevästi Luonto-Liiton sivuilta.

______________________________________________________________

Lisätietoa Luonto-Liitosta

Luonto-Liiton jäseneksi voit liittyä tästä

Lukio

Välineet:

Tietokone ja verkkoyhteys

Kuvaus:

GeoGebran avulla voidaan helposti havainnollistaa mitä raja-arvon ottaminen erotusosamäärästä tarkoittaa. Lisäksi x:n arvoja muuttamalla voidaan tarkastella erotusosamäärän raja-arvon muutoksia.

1. Erotusosamäärä ja erotusosamäärän raja-arvo
2. Linkki sovellukseen

1. Erotusosamäärä ja erotusosamäärän raja-arvo (h-muoto)
2. Linkki sovellukseen

Tunnistatko Suomen luonnossa esiintyvät perhoslajit?

Luokkataso

3.-9. lk

1. Perhoset-pähkinä
2. Tehtävän vastaukset

Luokkataso:

Lukio

Välineet:

Kynä, paperia, laskin, taulukkokirja

Kuvaus:

Tarkoitus on arkielämään liittyvien tehtävien kautta saada oppilaat huomaamaan, että geometriaa on joka puolella ympärillämme. Tehtävissä sovelletaan fysiikan tietoja tiheyden, tilavuuden ja massan yhteydestä toisiinsa. Tehtävissä tarkastellaan ympyrään ja palloon liittyvää geometriaa.

1. Ympyrän ja pallon geometriaa – PDF

Lukio

Välineet:

Tietokone ja verkkoyhteys

Kuvaus:

Sovelluksissa käsitellään erilaisia funktion ääriarvosovelluksia, joita voidaan hyvin havainnollistaa GeoGebran avulla.

1. Funktion ääriarvosovellus 1
2. Linkki sovellukseen

1. Funktion ääriarvosovellus 2
2. Linkki sovellukseen

Blogistit kertovat korkeakouluopinnoista yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa. Lisäksi he ovat kertoneet tenttikäytännöistä, erilaisista kursseista sekä opintotuesta ja sen hakemisesta. Nuoremmat kirjoittajat ovat lukiossa ja ammattikoulussa. He puolestaan tuovat esille millaista on opiskelu toisella asteella ja miten luonnontieteet näkyvät heidän opinnoissaan.

Blogille on ollut kysyntää ja se onkin noussut yhdeksi suosituimmista sivuston osista. Blogia seurataan ahkerasti yläkoululaisten ja lukiolaisten keskuudessa, lisäksi opinto-ohjaajat ja opettajat voivat hyödyntää materiaalia opinto-ohjauksessa.

Maantieteen opiskelijat Suvi ja Mikko ovat seikkaperäisesti kertoneet opiskelusta maantieteen laitoksella, kursseista, prujuista ja opintojen rakenteesta sekä niiden rahoittamisesta. Lisäksi Suvi on kertonut maantieteen kenttäkursseista ja Mikko omasta lentoharrastuksestaan.

Kemian opiskelija Antti Moilanen on blogissaan kirjoittanut muun muassa omista kesätöistään, mihin kemiaa tarvitaan, kiltahuoneesta sekä kandidaatin tutkinnosta. Tiina ja Heli ovat tänä keväänä valmistuneet ammattikoulusta parturi-kampaajalinjalta ja lisäksi he ovat suorittaneet lukio-opintoja. He ovat käsitelleen blogissaan kaksois- ja kolmoistutkinnon suorittamista sekä taitajakisaa, joka on vuosittain järjestettävä valtakunnallinen ammattitaidon SM-kilpailu.

Vaihto-opiskelu on myös yksi varteenotettava vaihtoehto opiskeluja suunniteltaessa. Siinä on tarkoitus tutustua vieraaseen kulttuuriin ja samalla opiskella oman alan opintoja ulkomailla. Vaihto-opiskelusta ja siihen liittyvistä käytännön asioista on kertonut blogissaan ammattikorkeakoulun opiskelija Matti Karppinen.

Tässä on mainittuna vain muutama aihe, linkistä pääset tutustumaan tarkemmin kaikkiin kirjoittajiin ja teksteihin http://ouluma.fi/sivu/luma-taajuudella/. Lukuvuoden aikana blogia päivitetään useita kertoja viikossa, näin kesäaikaan blogi päivittyy hieman harvemmin.  Tavoitteena olisi saada ensi syksynä lisää kirjoittajia myös muilta aloilta, jotta mahdollisimman moni ala tulisi tätäkin kautta opiskelijoille ja opettajille tutuksi. Tavataan jatkossakin LUMA-taajuudella!

Luokka-asteet:

Lukio

Tarvikkeet:

Kynä, paperia, laskin, (tietokone ja nettiyhteys)

Kuvaus:

Tehtävässä vertaillaan arkielämää mukailevassa tilanteessa omakotitalon energiankulutusta öljylämmityksen ja puuhakelämmityksen välillä.

Laskutoimituksissa tarvitsee yksinkertaisia lämpölaskukaavoja ja yksikkömuunnoksia.

1. Energiavertailua – PDF

Tutustu tämän sovellusvideon avulla puukaasuvoimalan toimintaperiaatteeseen:

1. Katso video

Tähän sovellusvideoon liittyy myös lukion fysiikaan soveltuvaa tehtävämateriaalia:

Energiavertailua – PDF

Kuva: NASA

Lähin tähtemme Aurinko on Maahan verrattuna suuri, mutta osaatko arvioida, kuinka suuri?

Jos Maata kuvattaisiin herneellä, minkä kokoinen olisi Aurinko ja miten kaukana se olisi Maata kuvaavasta herneestä?

1. Pähkinä ratkaisuineen

Tunnistatko Suomen luonnossa esiintyvät perhoslajit?

Luokkataso

3.-9. lk

1. Perhoset-tehtävä
2. Tehtävän vastaukset

Tämän voit kokeilla kotona. Tarvitset kaksi juomalasia, vettä, suolaa ja kananmunan. Selvitä mitä tapahtuu ja miksi. Tarkemmat ohjeet löydän alla olevasta linkistä.

1. Muna
2. Tehtävä ratkaisuineen

Opintojen sujuvuuden syitä

Keskeisin syy on valintakoejärjestelmä. Viimeisten 20 vuoden aikana maantieteen laitokselle on hyväksytty opiskelemaan vain 10-20 % pääsykokeisiin osallistuneista. Heistä 15 eniten pisteitä saanutta hyväksytään suoraan sisälle, loput 20 kokeen ja todistuspistemäärien perusteella. Käytännössä tämä on aina merkinnyt, että opiskelijat ovat olleet hyvin motivoituneita aloittaessaan opinnot.

Maantiede on myös valintakokeisiin osallistuneiden ensisijainen hakukohde. Vaikka viime vuosina pääsykokeisiin osallistuneiden määrä hieman vähentyi mm. ainereaalin takia, laitoksella tehty tilastoanalyysi vuosilta 2000-2010 osoitti, että opiskelijoiden lähtöpistemäärät ovat pysyneet jokseenkin ennallaan.

Toinen syy on varmaankin pitkälti yli kaksikymmentä vuotta käytössä ollut intensiivinen periodijärjestelmä. Järjestelmä, jos nyt ei ole ainoa laatuaan, lienee ainakin hyvin harvinainen. Kaikki ensimmäisen vuoden opinnot käydään läpi kolmen viikon periodeittain, mikä edesauttaa opintopisteiden kertymistä. Tyypillisesti maantieteen opintojen opintopistekertymä vaihtelee 39-43 pisteen välillä. Kun sivuainevalikoima on lisäksi hyvin laaja, opiskelijoiden on helppo jo ensimmäisenä vuonna löytää sieltä sopivia aineita, jotta ensimmäisen vuoden tavoite 60 op täyttyisi.

Opinnot alkavat Maantieteen perusteet  -kurssilla.  Ensimmäisen vuoden aikana kaikki maantieteen erikoistumisalat, aluekehitys ja aluepolitiikka, geoinformatiikka, kulttuurimaantiede, luonnonmaantiede ja matkailumaantiede tulevat tutuiksi opiskelijoille. Tämä helpottanee oman erikoistumisalan valintaa. Opintokokonaisuus on mitoitettu niin, että LuK-tutkinto on mahdollista suorittaa kolmessa vuodessa ja FM-tutkinto kahdessa. Ensimmäinen vuosi on vain osa tätä jatkumoa.

Ensimmäisen vuoden kurssit luennoidaan erikoistumisalueiden professorien toimesta. Opiskelijat oppivat siten tuntemaan professorit ja heidän edustamansa alat hyvin varhaisessa vaiheessa opintoja. Käytäntö ei ilmeisesti ole tyypillinen kaikissa yksiköissä.

Laitos järjestää vuosittain ammattikuvaseminaarin tai alumnipäivän. Laitokselta valmistuneet kertovat omista työkokemuksistaan ja niiden yhteyksistä opintoihin. Tilaisuudet eivät ehkä välittömästi tue alkuvaiheen opintoja, mutta ovat tärkeitä eri maantieteen alojen tuntemiseksi.

Seurantaa ja kehitystyötä

Opintojen kurssisisältöjä hiotaan vuosittain. Amanuenssin ja opettajien huomaamat virheet ja ongelmat poistetaan. Työtä tukee myös opiskelijajärjestö Atlaksen vuosittain keräämä palaute, joka käydään läpi opettajien ja opiskelijoiden kanssa yhteisessä palautetilaisuudessa. Lisäksi on todettava, että myös useimmilta kursseilta kerätään palautetta.

Opintojen seuranta aloitettiin laitoksella noin viisi vuotta sitten, koska yhtenä vuotena valmistuneiden määrä oli poikkeuksellisen alhainen. Vuosikurssien opintopisteiden analyysi osoitti, etteivät opintoviikko- ja pistemäärät vaihdelleet juurikaan niiden kesken. Valmistumismäärissä oli siten kyse satunnaisvaihtelusta.

Opiskelujen etenemistä seurataan enenevässä määrin myös yksilötasolla. Jos ongelmia huomataan, amanuenssilla tai omaopettajalla on velvollisuus ottaa selvää, mistä on kyse.  Tätä ns. varhaisen puuttumisen mallia tehostetaan tarvittaessa jatkossa.

Yhteistyötä

Kiitos menestyksestä kuuluu motivoituneen opettajakunnan lisäksi myös opiskelijajärjestö Atlakselle. Saadusta palkkiorahasta osa osoitetaan heille käyttötarkoituksen löytyessä. Atlas järjestää ensimmäisen vuoden opiskelijoille fuksiaiset joka syyskuu. Laitos on useita vuosia tukenut taloudellisesti järjestelyitä. Yhteisessä illanvietossa opiskelijat tutustuvat toisiinsa yhteisöllisyyden vahvistuessa. Tätä toki tukevat myös lukuisat kurssien harjoitustyöt, joita tehdään pareittain tai vielä isommissa ryhmissä.

Laitosjohtajan kannalta on keskeistä tuntea tilastolliset tosiasiat. Mahdollisuuksien mukaan on syytä perehtyä opiskelijoiden arkimaailman tuntoihin laajemminkin. Ehkä parasta palautetta on se, että opiskelijoiden mielestä meillä on sopivan kokoinen yksikkö. Kaikki tuntevat toisensa. Hierarkioita ei ole.

Tässä piilee myös yksi laitoksen keskeinen vahvuus: pienuus on voimaa!

Luokkataso:

Lukio

Välineet:

Kynä, paperia, laskin

Kuvaus:

Tarkoitus on arkielämään liittyvien tehtävien kautta saada oppilaat huomaamaan, että geometriaa on joka puolella ympärillämme. Laajat tehtäväkokonaisuudet pakottavat miettimään geometristä ongelmanratkaisua monelta kantilta. Tehtävissä käsitellään kulmiin, suorakulmaisen kolmion trigonometriaan ja ympyrään liittyviä ongelmia.

1. Ihastellaan muotoja – PDF

Lukio

Välineet:

Tietokone ja verkkoyhteys

Kuvaus:

Sovelluksessa on piirretty funktio, sen derivaattafunktio ja tangentti pisteessä x₀. Muuttamalla x-akselin pistettä, huomataan miten funktion ja sen derivaattafunktion arvot muuttuvat. Samalla funktion tangentti liikkuu.

1. Derivaatta
2. Linkki sovellukseen

Sovelluksessa tarkastellaan yksittäistä funktiota ja sen kuvaajaa sekä funktion derivaattafunktiota.

1. Funktio ja sen derivaattafunktio
2. Linkki sovellukseen

kuva: NASA (http://sec.gsfc.nasa.gov/popscise.jpg)

Luokkataso

5.-6. lk

Kuvaus

Tehtävä syventää oppilaan tietoa Maan magneettikentästä ja siihen liittyvistä ilmiöistä.

1. Tehtävä kokonaisuudessaan täältä
2. Tehtävän vastaukset

Mt. Haleakala, Havaiji, kuva: Michael Oswald

Kuvaus

Tehtävä sisältää monipuolisia kysymyksiä vulkanismista, mm. tulivuori- ja laavatyypeistä sekä tulivuortenpurkausten ympäristövaikutuksista.

Luokkataso

Lukio

1. Tehtävä kokonaisuudessaan täältä
2. Tehtävän vastaukset

Nyky-yhteiskunnassa vaaditaan ja oletetaan, että koko ikäluokka saa koulussa hyvät matemaattiset taidot. On myönnettävä, että liian suurella osalla perusopetuksen päättäneistä ei ole riittäviä valmiuksia jatko-opintoihin
eikä osalla edes arkipäivästä selviämiseen. Nykyisillä opetusjärjestelyillä ja resursseilla koulu ei voi vastata yhteiskunnan koko ikäluokkaa koskeviin vaatimuksiin.

Yhä useammat lapset ja nuoret tarvitsevat entistä yksilöllisempää opetusta. Heterogeenisessä perusopetusryhmässä opetettaessa oppilasta kohti käytettävissä oleva aika jää helposti pariin minuuttiin oppitunnissa. Täten erilaisten oppijoiden eriyttäminen opetusryhmän sisällä ei onnistu. Matematiikkaa ei ole siis tarkoituksenmukaista opettaa perusopetusryhmässä, vaan ryhmät tulisi muodostaa pedagogisesti tarkoituksenmukaisin perustein ns. joustavana ryhmittelynä. Joustavassa ryhmittelyssä erilaisia oppijoita tuetaan heidän tarvitsemallaan tavalla ja ryhmäkoot voidaan suunnitella tarkoituksenmukaisiksi.

Perusopetuksen matematiikan tavoitteet ja oppisisällöt sinänsä ovat hyviä, mutta eivät välttämättä anna riittäviä valmiuksia toisen asteen jatko-opintoihin. Lukiossa kurssikohtaiset oppisisällöt kaipaisivat uudelleen järjestämistä ja karsimista, jolloin omaksumiselle jäisi enemmän aikaa.

Hyvä matemaattinen pohja lähtee kuitenkin jo alakoulusta. Matematiikan ja äidinkielen tapaisten avainaineiden ylioppilastodistuksen arvosana pitäisi olla merkittävä kriteeri luokanopettajakoulutukseen valittaessa. Lisäksi luokanopettajien erikoistumista matematiikkaan tulisi kannustaa tai matematiikan aineopettajia tulisi käyttää joustavasti jo alakoulun 5-6 luokilla.

Matematiikan opetuksen resursointia vaikeuttaa yleinen suhtautuminen ja ymmärtämättömyys matemaattisen ajattelun tärkeydestä. Perusopetuksen matematiikan tuntimäärä on Suomessa edelleen OECD-maiden pienimpiä. Kuvitellaan virheellisesti, että panostaminen matemaattisiin aineisiin on pois kulttuurilta.

MAOL ry ottaa mielellään osaa keskusteluun, jota käydään matematiikan nykytilan kohentamiseksi ja yhteiskunnan kannalta tärkeän asian korjaamiseksi. Erityisesti kentältä tulevia innovatiivisia parannusehdotuksia viedään eteenpäin ja kehitellään jatkuvasti, jotta näistä ideoista kehitetyt toimivat ratkaisut löytäisivät tiensä poliittiseen päätöksentekoon.

Teksti: MAOL ry:n julkilausuma 16.4.2011

PANPOTE / FreeDigitalPhotos.net

1. Boa-pulma

5.-9. luokat

Sisältö:

Oulun Vesi muun muassa toimittaa asiakkailleen talousvettä ja huolehtii jätevesien viemäröinnistä ja puhdistamisesta. Seuraavilla kalvoilla vesien puhdistamiseen liittyvät prosessit ovat kuvattuina kaavioina.

1. Veden puhdistamisen prosessikaavio
2. Jäteveden puhdistamisen prosessikaavio

Kemian laitokseen tutustuneet lukiolaiset kuulemassa kemian opiskelusta Oulun yliopistossa.

Oulun yliopiston kemian, fysiikan ja biologian laitokset saivat 19.5.2011 vieraikseen ryhmän luonnontieteistä kiinnostuneita nuoria Iisalmen lukiosta. Vierailu kuului osana lukion kemian, fysiikan ja biologian kursseihin. Iisalmen lukiolaiset ovat aiemmin käyneet Oulun yliopistossa muun muassa ABI-päivien yhteydessä, mutta tämänkaltainen opintoretki oli heille ensimmäinen laatuaan. Iisalmen lukio on Oulun yliopiston kemian laitoksen kummilukio.

Iisalmen lukion kemian ja matematiikan lehtori Timo Pirinen johdatti ryhmänsä kemian laitokselle, jossa päivä aloitettiin tohtorikoulutettava Sari Närhen kertoessa perusasioita Oulun yliopistosta, kemian laitoksesta ja kemian opiskelusta. Närhi nosti esille myös yliopisto-opiskelijan akateemisen vapauden ja vastuun, joiden vuoksi yliopiston ja lukion opinnot eroavat toisistaan selkeästi. Lukiolaiset saivat kuulla myös esimerkin siitä, millaista tutkimusta kemian laitoksella voi tehdä maisteriopintojen jälkeen, kun orgaanisen kemian jatko-opiskelija Elina Pulkkinen esitteli omaa tutkimustaan hiilinanoputkista.

Hiilinanoputkinäytteitä

Sen jälkeen opiskelijat pääsivät tutustumaan laitoksen hivenainelaboratorioon tutkijatohtori Matti Niemelän opastuksella. Epäorgaanisen analyyttisen kemian tutkimusryhmä tekee laboratoriossa ympäristön tilan seurantaan liittyviä tutkimuksia, kuten lyijypitoisuuksien määritystä sammalnäytteistä. Niemelä esitteli opiskelijoille tutkimusmenetelmiä  ja laitteita, joilla sammalnäytteet käsitellään ja lyijypitoisuudet mitataan.

Hivenainelaboratorion laitteistoa

Hiveanainelaboratoriosta ryhmän matka jatkui kalkogeenikemian laboratoriotiloihin, jossa kemian laitoksen jatko-opiskelijat esittelivät ja demonstroivat alan tutkimusta. Lukiolaiset pääsivät itsekin tarkastelemaan mikroskoopilla erilaisia kiderakenteita. Päivän päätteeksi koordinaattori Katja Karppinen kertoi Vihreän teknologian maisteriohjelmasta, jossa koulutetaan laaja-alaisia maistereita ja diplomi-insinöörejä yhdistämällä biologian, kemian, ympäristötekniikan ja tuotantotalouden opintoja.

Kalkogeenikemian tutkimuksen esittelyä laboratoriossa

Lukiolaisryhmää luotsanneen Timo Pirisen mielestä vierailu yliopistolle oli hyödyllinen oppilaiden saadessa tietoa opiskelumahdollisuuksista ja yliopistolla tehtävistä tutkimuksista. “Vierailu oli onnistunut, oppilaat olivat kiinnostuneita ja opettajankin kannalta oli mielenkiintoista päästä näkemään uusia laitteita ja tutkimusmenetelmiä”, summaa Pirinen päivän antia.

Myös luonnontieteistä kiinnostunut opiskelija Sara Blinnikka koki vierailun mielenkiintoisena ja tarpeellisena. Hän haluaa opiskella lukioaikanaan niin paljon luonnontieteen kursseja, kuin lukujärjestykseen mahtuu. ”Opoilta ja aineenopettajilta olen saanut hyvin tietoa luonnontieteiden opiskelumahdollisuuksista yliopistoissa. Opettajat ovat hyvin perillä asioista ja osaavat neuvoa, mihin aineisiin kannattaa panostaa”, tuumaa Blinnikka.

Kuva: Toivo Korja

Luokkataso

Lukio

Kuvaus

Vesi on elämän edellytys ja tärkein luonnonvaramme. YLE:n opettaja.tv:n opetusvideossa Vesi luonnonvarana käsitellään mm. veden kiertoa maapallolla ja väestönkasvun vaikutusta puhtaan juomaveden riittävyyteen.

1. Vesi luonnonvarana-videoon pääset tästä

Lauantaina 14.5. kisailtiin Oulun torilla päässälaskukisojen merkeissä. Tuulinen sää ei haitannut kilpailijoita, kun he mittelöivät päässälaskutaidoissaan. Torille oli kerääntynyt mukavasti yleisöä seuraamaan tapahtumaa.

Sarjoja kisassa oli neljä: alle kouluikäiset, 1-3 luokkalaiset, 4-6 luokkalaiset sekä avoin sarja. Kaikille osallistujille oli tarjolla palkinnoksi diplomit sekä karkkipussit. Kolmelle parhaimmalle oli palkintokassit, joista löytyi muun muassa lahjakortteja, urheiluvälineitä, pelejä ja kirjoja. Lisäksi voittajat saivat Matikkapää-pipot.

Alle kouluikäiset joutuivat jo haastavien tehtävien kimppuun, kun kilpailussa kysyttiin jopa kertolaskuja. Kilpailijat eivät kuitenkaan hätkähtäneet tehtävistä vaan suoriutuivat tehtävistä mainiosti! Osallistujia alle kouluikäisissä oli 4 ja voittajaksi selviytyi Elias Kylmänen.

Alaluokkalaisten sarjoissa osallistujia oli jo hieman enemmän. Myös alaluokkalaisten kysymyksissä löytyi haastetta. Muun muassa 4-6 luokkalaisille esitettiin kysymys: Mikko juoksi Cooperin testissä 3 km 12 minuutissa. Kuinka monta kilometriä Mikko olisi juossut tunnissa samaa keskinopeutta kulkien?

Viimeisenä oli avoin sarja, johon pystyi osallistumaan kuka tahansa. Tänä vuonna avoimeen sarjaan uskaltautui seitsemän osallistujaa ja  sarjan voittajaksi selviytyi Pekka Ikäheimonen. Hän työskentelee tietotekniikan parissa ja törmää  päivittäin työssään matemaattisiin ongelmiin ja ongelmanratkaisuun. Lisää kilpailun tuloksista voi lukea MAOL Oulun Seutu ry:n sivuilta http://edu.ouka.fi/~maol/psskilpailu.htm.

Matematiikalla maalaisjärki lisääntyy

Tapahtuma järjestettiin nyt 24. kerran matemaattisten aineiden opettajien talkootyönä. Tapahtumalla MAOL-Oulun Seutu ry haluaa nostaa esiin matematiikan merkitystä yhteiskunnassa. Varsinkin teollisuuden ja liike-elämän kannalta on tärkeää saada nuoret kiinnostumaan matematiikasta ja sen opiskelusta.

Toisaalta matematiikassa opittujen ajatusmallien avulla jokainen voi parantaa omaa elämänhallintaansa jokapäiväisissä askareissaan loogista päättelyä käyttäessään. Matematiikkaa kannattaa harrastaa aina; “maalaisjärki” lisääntyy, totutaan pitkäjänteiseen työskentelyyn ja opitaan ongelmanratkaisutaitoja, toteaa MAOL-Oulun Seutu ry:n puheenjohtaja Pasi Konttinen.

Tapahtumassa oli esillä myös OuLUMA-keskus. Pisteellä oli tarjolla pentomino- ja polytronitehtäviä kisailijoille sekä yleisölle. Pisteellä kävikin melkoinen kuhina, kun värikkäät ja erimuotoiset palaset vetivät ihmisiä pöydän ympärille kokeilemaan ja kasaamaan erimuotoisia kappaleita.

kuva: Toivo Korja

Meillä Oulun yliopiston maantieteen laitoksella maantiedettä voi opiskella usealta eri kantilta. Luonnonmaantiede on osittain samanlaista kuin mitä jo lukiossa on opittu; luonnonilmiöitä ja niiden seuraamuksia ympäristössä. Tutkittavaa riittää maankohoamisesta pyörremyrskyihin. Luonnonmantsalaiselle tutuksi tulevat niin ilmastodiagrammit kuin maaperäkartatkin.

Toinen laaja osa-alue on kulttuurimaantiede. Kulttuuripuolen opiskelijat katselevat maailmaa ihmisen näkökulmasta. Kulttuurimantsalainen oppii esimerkiksi tulkitsemaan väestöpyramideja, kartoittamaan ihmisen suhdetta luontoon ja pohtimaan eri kulttuurien piirteitä.

Matkailumaantiede on laitoksellamme ehkä hieman pienemmässä roolissa ainakin opiskelun alkuvaiheessa. Matkailuun suuntaudutaan pääasiassa vasta maisterivaiheessa, mutta matkailua voi jo aiemmin suorittaa sivuaineena. Matkailun puolella tutkitaan esimerkiksi matkailun vaikutuksia eri alueisiin ja siellä oleviin ihmisiin ja luontoon.

Geoinformatiikka on maantieteen alueista teknisin. Tämä suuntautumisvaihtoehto tarjoaa haasteita esimerkiksi karttojen piirtämisen muodossa. Geoinformatiikan opiskelijat hallitsevat GIS:n (=Geographical Information Systems) käytön ja soveltamisen. Nykyisin paikkatietojärjestelmiä löytyy kaikkialta, joten tämä on vahvasti tämän päivän ala.

Aiemmin suunnittelumaantieteenä tunnettu näkökulma tottelee nykyisin nimeä aluekehitys ja –politiikka. Jos on kiinnostunut vaikka eri maiden hallintojärjestelmien muotoutumisesta tai yhteiskunnallisista prosesseista, tämä ”aa-kerho” on silloin oikea paikka.

Opiskelu käytännössä

Monille opiskelu yliopistossa saattaa tuottaa mielikuvan isoista luentosaleista, joissa professorit jaarittelevat tieteellisiä termejä vilisevää monologiaan ja opiskelijat istuvat ja tekevät muistiinpanoja. Tämä on osittain aivan oikea kuva. Luentotilanteet eroavat jonkin verran lukion oppitunneista. Eron suuruus riippuu pääosin luennoitsijasta.

kuva: Ida Viinikka

 Osa luennoista on todellakin professorin tai vastaavan henkilön yksinpuhelua. Suurin osa luennoitsijoista kuitenkin kannustaa kysymyksiin ja keskusteluun. Tämä tarjoaa hieman erilaista tapaa oppia. Pääosin luennot ovat hyvin mielenkiintoisia ja niillä jaksaa vaivatta istua parikin tuntia putkeen. Joskus kuitenkin vannoutuneinkin opiskelija tarvitsee taukoa (tai aikaa siirtyä toiselle luennolle), joten valtaosa luennoista on vapaaehtoisia; saliin saa tulla ja sieltä voi lähteä kun itse haluaa. Juuri tämä onkin yliopiston ja lukion suurin ero. Meillä on akateeminen vapaus eli olemme vapaita tulemaan ja menemään kuinka itse haluamme. Tähän vapauteen liittyy kuitenkin aina myös vastuu. Koska kukaan ei kyttää opiskelujamme, olemme itse vastuussa niiden edistymisestä.

Jotta opiskelu ei kuluisi vain luentosalin penkkiä kuluttamalla, on meille kehitetty vaihtoehtoisia opiskelutapoja. Osa kursseista suoritetaan lukupiireillä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kurssin alussa opiskelijat jaetaan pienempiin ryhmiin, jotka saavat luettavakseen nipun artikkeleita. Näistä sitten keskustellaan porukalla ja avataan sellaisia kohtia, jotka ovat jääneet epäselviksi. Tällainen tapa antaa monesti useampia näkökulmia tarkastella käsillä olevaa aihetta.

Luonnonmaantieteen kenttäkurssi Oulangalla. Kuva: Ida Viinikka

Lisäksi meille järjestetään kenttäkursseja. Meidän laitoksellamme on tarjolla tällä hetkellä kolme eri kenttäkurssia. Näistä kaksi on luonnonmaantieteen opiskelijoille ja yksi kulttuurimaantieteilijöille. Tietenkin kursseille saavat muutkin tulla. Itse olen käynyt toistaiseksi vain 1. ja 2. vuoden välisenä kesänä suoritettavan Luonnonmaantieteen kenttäkurssin. Kurssi järjestettiin Kuusamossa Oulangan biologisella tutkimusasemalla ja kestona oli viikko. Kurssilla teimme käytännössä niitä asioita, joita olimme ensimmäisenä vuonna oppineet. Otimme vesi- ja maaperänäytteitä, kairasimme puita, pidimme sääpäiväkirjaa… Kurssi oli loistava paketti siitä, mitä luonnonmaantietelijä voi päästä tekemään.

Opiskelun oheistuotteet

Jotta opiskeluaika ei kuluisi vain nenä kiinni kirjoissa, on hyvä ottaa osaa opiskelun ohessa järjestettävään toimintaan. Yliopistossa on valtava määrä ihmisiä ja heihin voi tutustua esimerkiksi ottamalla osaa erilaisiin tapahtumiin. Käytännössä jokaisella opiskelualalla on oma ainejärjestönsä eli kiltansa. Meidän omamme nimi on Atlas. Kiltamme järjestää vuosittain liudan tapahtumia vain maantieteen opiskelijoille, mutta myös kaikille yliopistolaisille. Kavalkaadiin kuuluu kaikkea sauna- ja leffailloista baaribileisiin. Atlaksella on myös sählyjoukkueet sekä tytöille että pojille. Lisäksi otamme osaa muiden kiltojen tai tahojen järjestämiin urheilutapahtumiin ja erityisesti viime aikoina hohdokkain tuloksin; Atlas voitti helmikuussa umpihankifutiksen yliopiston mestaruuden.

Vaikka olemme sekä varsin pieni kilta että laitos, olemme sitäkin tiiviimpi porukka. Maantieteen laitos on erilaisissa laatututkimuksissa aina rankattu kärkisijoille. Atlas puolestaan kokoaa opiskelijat yhteen säännöllisin väliajoin ja tätä kautta ylläpitää hyvää ryhmähenkeämme.

Atlaksen hallitus vuonna 2010. Kuva: Ida Viinikka

Kuinka sitten mantsalle voi päästä?

Maantieteen koulutusohjelmaan valitaan vuosittain noin 35 opiskelijaa. Näistä 15 valitaan suoraan pääsykokeen perusteella, loput pääsykokeen ja ennakkopisteiden kautta. Ennakkopisteet tulevat ylioppilastodistuksesta.

Pääsykoe vaihtelee vuosittain, mutta sen perusrakenne koostuu vaihtelevasti monivalintatehtävistä, määritelmäkysymyksistä ja esseevastauksista. Meidän laitoksellamme ei ole pääsykoekirjaa, vaan kokeessa vaaditaan lukion oppimäärän hallinta. Tietoa tulee osata soveltaa, eli jo pääsykokeessa kysytään hieman pohdintataitoja. Tätä ei kannata kuitenkaan säikähtää, terveellä maalaisjärjellä pärjää yllättävän pitkälle.

_______________________________________________________________

Oulun yliopiston maantieteen laitoksen www-sivut:

http://www.oulu.fi/geography/

Kuva: Anne Nykänen-Hämäläinen

Luokkataso:

3.-6. luokat

Välineet:

kirkas muovipullo, sakset, viivotin/mittanauha, muistiinpanovälineet, vedenkestävä tussi

Kuvaus:

Tehtävässä valmistetaan itse sademittari ja tutustutaan sademäärän mittaamiseen ja sadeveden määrän ilmoittamiseen millimetreinä.

1. Sademittari – PDF

Kuva: Anne Nykänen-Hämäläinen

Luokkataso:

3.-6. luokat

Välineet:

2 muovipulloa (esim. isoja limsapulloja), tuorekelmua, 4 kumirengasta, 2-4 jääpalaa (talvipakkasella voit käyttää myös ulkoa saatavaa jäätä), sakset; tarvitaan myös vesipiste, josta saadaan kylmää ja kuumaa vettä

Kuvaus:

Tehtävässä pyritään yksinkertaisen testin avulla ymmärtämään, mitä tiivistyminen tarkoittaa. Ilmassa oleva näkymätön vesihöyry tiivistyy pisaroiksi, jos on tarpeeksi kylmä ja jotain ainetta, jonka ympärille se voi tiivistyä.

1. Pisaroita – PDF

Opiskelijahaastattelu – Jonna Herva – OuLUMA Vimeossa.

Lukio

Välineet:

Tietokone ja verkkoyhteys

Kuvaus:

Sovelluksessa on valmiina kaksi vektoria koordinaatistossa. Siirtämällä vektoreita sovellus ilmoittaa otsikossa ilmoitetun ominaisuuden. Teoria on kerrottu erikseen.

1. Vektorit
2. Linkki sovellukseen

Summavektoria on helppo tutkia seuraavan sovelluksen avulla. Siinä voit vaihtaa kahden vektorin paikkaa ja samalla huomata miten se vaikuttaa näiden vektoreiden summaan.

1. Vektoreiden summa
2. Linkki sovellukseen

Kun kello läheni viittä keskiviikkoiltana, alkoi Tiedekeskus Tietomaan aulassa olla jo melkoinen kuhina. Nimittäin yli seitsemänkymmentä tiedekerholaista odotti malttamattomana Tietomaahan pääsyä. Mannerheimin lasten suojeluliiton ja Oulun yliopiston sekä OuLUMA-keskuksen yhteistyössä järjestämissä tiedekerhoissa yksi vetonaula oli juuri Tietomaa-vierailu.

Tiedeluokassa oli tiivis tunnelma, kun kerholaiset pakkautuivat hakemaan omia Tietomaa-rannekkeitaan. Kun viimein päästiin itse asiaan, niin erityistä mielenkiintoa herätti Tietomaan lasihissi, jolla pääsi torniin ihastelemaan Oulun maisemia. Jonoa syntyi myös vuoristoratasimulaattoriin sekä avaruuskeinuun. Tietomaan uutuusnäyttely Encore oli myös suosittu. Encoressa muun muassa pystyi kokeilemaan panhuilua sekä testaamaan omaa rytmitajua.

Tietomaa on paikkana mielenkiintoinen ja varmasti lapsille riittää mielenkiintoista puuhastelua, toteaa kerhoa vetänyt Henri Vesterinen. Henri ja Katja ohjasivat kerhoa Pöllönkankaan koululla 1-2 luokkalaisille. Kerho oli sujunut hienosti ja ohjelmaan kuului Tietomaa-huipenuksen lisäksi muun muassa sähköautojen rakentelua, muovin tekoa maidosta sekä erilaisia matemaattisia pulmia.

Tiedekerhon toiminta-ajatuksena on tukea matematiikan, fysiikan, kemian, maantiedon ja biologian opetusta koulussa ja saada lapset kiinnostumaan matemaattisista tehtävistä ja ongelmien ratkaisuista omakohtaisen käytännön kokemuksen kautta mm. leikkien ja askarrellen. Kerhotunteja on 12, jotka pidetään tuplatunteina kerran viikossa kuuden viikon ajan. Kerhojen vetäjinä toimivat Oulun yliopiston matemaattisten aineiden aineenopettaja opiskelijat, jotka osallistuvat OuLUMA-keskuksen järjestämään koulutukseen.

Kerhoja järjestettiin eri-ikäisille oppilaille Pöllönkankaan, Kuivasjärven sekä Oulujoen alakouluilla. Kerhojen mainostus onnistui tänä keväänä mainiosti, sillä neljän kerhon sijaan kerhoja tulikin 7 ryhmää. Kerhotoimintaa pyritään jatkamaan ensi lukuvuonna ja kerhoja tarjotaan kaikille Oulun kouluille. Toiminnasta voi olla yhteydessä myös  Mannerheimin lasten suojeluliiton kerhovastaavaan Mervi Karkkoseen mervi.karkkonen@mll.fi.

Lukio

Välineet:

Tietokone ja verkkoyhteys

Kuvaus:

Sovelluksessa on valmiina yksi vektori ja liukutoiminto. Voit vaihtaa vektorin kerrointa liuku-toiminnon avulla, jolloin pituus kasvaa.

1. Vektorin kertominen skalaarilla
2. Linkki sovellukseen

Kuva: Toivo Korja

Luokkataso

5.-6. lk 

Kuvaus

Tällä tehtävällä oppilas voi testata tietonsa maapallon ilmakehän ominaisuuksista ja siihen liittyvistä ilmiöistä. 

1. Tehtävä kokonaisuudessaan täältä
2. Tehtävän vastaukset

Lukio

Välineet:

Tietokone ja verkkoyhteys

Kuvaus:

Liikuttamalla ympyrän ulkopuolista pistettä, huomaat miten tangenttikulmat muodostuvat ympyrälle.

1. Tangenttikulma
2. Linkki sovellukseen

Lukio

Välineet:

Tietokone ja verkkoyhteys

Kuvaus:

Trigonometrisia funktioita on helppo havainnollistaa GeoGebran avulla.

Sini- ja kosinifunktio

Sovellus havainnollistaa yksikköympyrän sekä sini- ja kosinifunktion välisen yhteyden.

1. Sini- ja kosinifunktio sekä yksikköympyrä
2. Linkki sovellukseen

Tangenttifunktio

Tangenttifunktion ja yksikköympyrän tarkastelua. Sovellus havainnollistaa yksikköympyrän ja tangenttifunktion välisen yhteyden.

1. Tangenttifunktio ja yksikköympyrä
2. Linkki sovellukseen

Kuva: Toivo Korja

Luokkataso

5.-6. lk

Kuvaus

Tällä tehtävällä oppilas voi testata tietonsa maapallon vesikehän ominaisuuksista, veden kierrosta ja siihen liittyvistä ilmiöistä.

1. Tehtävä kokonaisuudessaan täältä
2. Tehtävän vastaukset

Kuva: Tiina Komulainen

Vihdoin koitti se päivä, josta äiti oli niin paljon puhunut! Ihana aurinkoinen ilma houkutti minut, isän ja pikkuveljen lähtemään polkupyörällä kohti Tietomaata. Siellä äiti tuli meitä vastaan ja kehotti aluksi suuntaamaan kohti Kemian showta. Sali oli täynnä katsojia ja lavalla seisoi kaksi ihmistä, jotka sanoivat olevansa stand up -kemistejä: Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen ja kemian laitoksen lehtori Leena Kaila. Ihmettelin vaipoissa käytettävän superabsorbentin imutehoa ja elefantin hammastahnan valmistusta. Mieleenpainuvinta oli kuitenkin tekoveren tekeminen ja sen muuttuminen limsan voimasta vihreäksi ja edelleen C-vitamiinilla kirkkaaksi.

Kuva: Tiina Komulainen

Show’n innoittamana päätin kokeilla omia kemiantaitojani. Kemiaa keittiössä -työpajassa tapasin tuttuja kavereita ja saimme päällemme valkoiset takit. Minua hiukan jännitti, mutta toisin kuin pikkuveljeni uskalsin jäädä luokkaan. Luokassa oli monta keltapaitaista kemian aineenopettajaa, jotka kutsuivat meille avuksi pullosta kemian hengen. Sen jälkeen saimme vatsoillemme täytettä tekemällä rapeita marenkileivoksia. Minun leivokseni
oli suurin mutta harmikseni myös haurain. Ei se kauan kuitenkaan harmittanut, vaan muruset siivottuamme aloimme tehdä mehusta limsaa. Tutkimme myös perunapariston toimintaa, veden ja öljyn sekoittamista
ja sitä, kuinka niistä voidaan valmistaa laavalamppu.

Pumpetti pysyy rutussa

Halusin tehdä lisää kemian kokeita ja niitä löytyikin Tietomaan näyttelytiloista. Aineenopettajaopiskelijat olivat pystyttäneet sinne demopisteitä. Tutkin ensin kotoa löytyvien aineiden pH:ta ja veden pintajännitystä. Oli yllätys, että vessanpuhdistusaine muutti pH-paperin punaiseksi mutta konetiskiaine siniseksi. Kynttilän sammuttaminen ilmaa raskaammalla hiilidioksidilla oli jännää, vaikkakin sen tekeminen etikasta ja ruokasoodasta oli minulle tuttu juttu. Opin myös kromatografisen erotusmenetelmän, superpallon valmistamisen, eri aineiden tiheydet sekä sähkölampun sytyttämisen sitruunalla.

Kuva: Tiina Komulainen

Jotta saisin demopassiini kaikki leimat, menin vielä viimeiseen pisteeseen. Siellä näin, kuinka vesi saadaan kiehumaan kuumentamatta ja miten juomavesi puhdistetaan suodattamalla. Mieltäni jäi askarruttamaan, onko vesi sen jälkeen juomakelpoista. ”Ei ole,” vastasi Kemiran Marjo Luoma, joka esitteli juomaveden kemiallista puhdistamista. Sain vielä tietää, millaista kemiaa Oulussa tekevät VTT, Arizona Chemical ja Eka Polymer Latex. Mielenkiintoinen oli yhden esittelypöydän pumpetti, joka ihmeellisesti pysyi rutussa puristamatta. Mihinhän tuollaistakin vekotinta oikein tarvitaan? Onneksi kemistiopiskelijat kertoivat minulle sen käyttötarkoituksen. Lopuksi palautin täyden demopassini ja sain kotiin vietäväksi erilaisia palkintoja. Mieluisin oli ilmapallo – ainakin pikkuveljelle.

Huhtikuinen Arjen ihmeitä -tapahtuma keräsi yli 700 lasta ja aikuista Tietomaahan tutustumaan monialaiseen kemiaan. Tilaisuuden järjestivät Pohjois-Suomen kemistiseura, MAOL Oulun seutu, OuLUMA-keskus, Oulun yliopiston kemistit ja kemian laitos sekä Tiedekeskus Tietomaa.

Teksti on alun perin julkaistu Kemia-Kemi lehdessä.

Lähde: Geologian tutkimuskeskus

Luokkataso

9. lk ja lukio

Kuvaus

Tehtävä tutustuttaa oppilaan Veiksel-jääkauden loppuvaiheisiin, jolloin mannerjäätikkö vetäytyi Pohjois-Euroopassa ja aiheutti Itämeren eri kehitysvaiheet.

1. Tehtävä kokonaisuudessaan täältä
2. Tehtävän vastaukset

Kiuruveden lukiolla järjestettiin perjantaina 4.3.2011 matikkamaraton pitkän matematiikan ylioppilaskirjoituksiin osallistuville abiturienteille. Maratonin aikana (42 195 s) abiturientit kertasivat lukion pitkän matematiikan kurssisisältöjä omien oppikirjojen avulla. Ohjauksesta vastasi Tikan lisäksi Oulun yliopistossa matematiikkaa opiskeleva Kiuruveden lukion kasvatti Antti Pekkala.

”Idea matikkamaratonista tuli mieleeni vuosi sitten tammikuussa ja ensi kerran matikkamaraton pidettiinkin viime keväänä oman lukion abeille”, toteaa matikkamaratonidean isä matematiikan lehtori Tommi Tikka Kiuruveden lukiosta. Tänä vuonna matikkamaratonin kutsu lähettiin ympäristökuntiin ja paikalla olikin ilahduttavasti opiskelijoita Iisalmen, Kiuruveden, Pyhäjärven ja Sonkajärven lukioista. Illan aikana matematiikan kertaukseen osallistui 23 opiskelijaa, joista hieman alle puolet selvitti koko maratonin mittaisen lasku-urakan. Maratonin järjestämisen mahdollisti Kiuruveden lukio yhdessä Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön kanssa.

Kiuruveden lukio yhdessä Siilinjärven lukion kanssa sai vuonna 2009 Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiöltä Virtuaalikeidas-nimiseen hankkeeseen rahaa. Koulun omien resurssien ja tämän koulun ulkopuolisen rahoituksen turvin olemme rakentaneet matematiikan luokan tuotantoluokaksi ja Kiuruveden lukion kotisivuille matikkasivuston opiskelijoiden käyttöön. Sivustoilla on muun muassa kaikkien Kiuruveden lukiossa suoritettavien pitkän matematiikan kurssien teoriat ja lähes kaikkien tunnilla käsiteltävien tehtävien sähköiset ratkaisut opiskelijoille ladattaviksi tehtäväsivuina ja videoina.

Koska Virtuaalikeidas-hankkeen päätarkoituksena on lisätä kiinnostuneisuutta pitkää matematiikkaa kohtaan, on matikkamaraton yksi hyvä esimerkki ei niin perinteisestä matematiikan opetustuokiosta. ”Olemme mielestämme onnistuneet maratonin järjestämisessä ihan hyvin, kun perjantai-illaksi saamme koululle yli 20 tulevaisuuden toivoa kertailemaan vapaaehtoisesti pitkää matematiikkaa”, naurahtaa Tommi Tikka lopuksi.

Kuva: Toivo Korja

Kuvaus

Tällä tehtävällä oppilas voi kerrata tietojaan aineiden olomuodoista ja niiden muutoksista.

Luokkataso

Tehtävä sopii peruskoulun 5.-9. luokille

1. Tulosta tehtävä
2. Tehtävän vastaukset

Kuvaus:

Oulun yliopiston yleinen esittely pdf-muodossa. Kalvoihin on koottu ajankohtaista tietoa mm. opiskelijamääristä, koulutusohjelmista ja tutkinnoista.

1. Kalvot

Oulun yliopiston sivulta löydät lisäksi päivittyvät ja muokattavat kalvot tarvittaessa.

Luonnontieteiden opetustilat, työturvallisuus ja välineet -opas antaa suosituksia luonnontieteiden opetuksen opetustiloista, kalusteista, välineistä ja jätehuollosta sekä vinkkejä uuden teknologian hyödyntämisestä opetuksessa. Lisäksi opas sisältää määräykset ja ohjeet työturvallisuudesta. Esitetyt ehdotukset on laadittu perusopetuksen ja lukiokoulutuksen tarpeita varten.

Lisätietoja:

Opas on laadittu yhdessä Biologian ja maantieteen opettajien liiton (BMOL ry), Helsingin Pelastuskoulun, Matemaattisten Aineiden Opettajien Liiton (MAOL ry), Opetusalan Ammattijärjestön (OAJ), Oulun yliopiston teknologiakasvatuksen keskuksen (Teknokas), Suomen Punaisen Ristin (SPR) ja Työturvallisuuskeskuksen (TTK) asiantuntijoiden kanssa.

1. Verkko-opas

Kemia – osaa hyvää elämää! on kansainvälisen kemian vuoden 2011 iskulauseena. YK:n ja Unescon nimeämää vuotta juhlitaan ympäri maailmaa tuoden eri tavoin esille kemian saavutuksia ja merkitystä hyvinvoinnillemme ja elinympäristöllemme.

Tämän kansainvälisen kemian vuoden teemaan liittyen on julkaistu yleiseen käyttöön video kemian merkityksestä nykyaikana. Videon kesto on 3 minuuttia 28 sekunttia.

1. Katso video

Kuvaus

Kuu kiurusta kesään… Lintujen kevätmuutto on vilkkaimmillaan ja pesimäkausi alkamassa. Tutustu maamme muuttolintuihin tämän tehtävän avulla!

Luokkataso

Tehtävä sopii peruskoulun 5.-9. luokille

1. Tulosta tehtävä
2. Tehtävän vastaukset

Kuvaus

Kuu kiurusta kesään… Lintujen kevätmuutto on vilkkaimmillaan ja pesimäkausi alkamassa. Tutustu maamme muuttolintuihin tämän tehtävän avulla!

Luokkataso

Tehtävä sopii peruskoulun 5.-9. luokille

1. Tulosta tehtävä
2. Tehtävän vastaukset

1.-6. luokat

Kuvaus

Vesa-Matti Sareniuksen oppaassa on esitelty loogisen päättelyn ja ongelman ratkaisun näkökulmasta erilaisia materiaaleja kouluihin ja kerhoihin.

• Kochin lumihiutale: pohditaan fraktaaleja mukavan esimerkin avulla.
• Laatoituksia: mietitään kuinka ääretön taso voidaan täyttää joko samanlaisilla tai erilaisilla palasilla.
• Tetrominot: tetrominoihin päästään tutustumaan pelin avulla.
• Puolisäännöllisiä monitahokkaita: askarrellaan Arkhimedeen kappaleita, joka vaatii hieman sorminäppäryyttä.
• Rakennelmia kuutioista: materiaalissa pohditaan miltä rakennelma näyttää eri suunnista katsottuna.
• Kaaria viivottimella: viivottimen avulla saadaan hienoja taideteoksia aikaan.

Välineet

Oppaasta löytyy kuhunkin ohjelmaan tarvittavat välineet.

1. Matematiikkaa tiedekerhoihin II -Kiehtovaa Geometriaa

Lukio

Välineet:

Tietokone ja verkkoyhteys

Kuvaus:

Sovelluksessa on esillä monipuolisesti vektoreihin liittyvää teoriaa. Sovelluksen avulla voi tutkia vektoreiden pituuden lisäksi myös paikkavektoria, pistetuloa sekä vektorien välistä kulmaa.

1. Vektorin pituus
2. Linkki sovellukseen

kuva: Merja Vaaramaa

Fysiikan ja matematiikan perustaidoista on paljon hyötyä myöhemmissä yliopisto-opinnoissa. Se, mihin lukion kursseihin opetus yliopistotasolla pohjautuu, riippuu paljolti pääaineen valinnasta. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa geologia on tyypillisesti jakaantunut kallioperägeologiaan (geologiaan ja mineralogiaan), sekä kovaa kalliota peittävään maaperägeologiaan. Näistä erillisistä oppiaineista on kehitelty monenlaisia soveltavia geologian osa-alueita, joihin opiskelijat voivat halutessaan myöhemmin erikoistua.

Geologia selvittää menneisyyden saloja ja ennustaa tulevaisuutta

Geologia on oppia maapallosta, Telluksesta, ja laajennettuna geologiaa voidaan soveltaa myös muihin planeettoihin (vrt. planetologia). Geologia tutkii maapallon syntyä, kehitystä, koostumusta ja rakennetta. Se pyrkii selvittämään niitä fysikaalisia, kemiallisia ja biologisia prosesseja, jotka vaikuttavat maapallollamme. Tietoa hyödynnetään esimerkiksi laattatektoniikan ymmärtämisessä ja sen avulla voidaan mm. ennakoida alueita, jotka ovat alttiita erilaisille luonnonmullistuksille. Samoin geologian avulla voidaan saada tietoa maa- ja kallioperässä olevista luonnonvaroista – niin malmimineraaleista, öljykentistä kuin puhtaasta ja turvallisesta pohjavedestäkin.

Opiskeluaikana on tärkeä tutustua erilaisiin geologisiin olosuhteisiin. Kuva: Professori Vesa Peuraniemi

Geologian avulla voimme lisäksi  selvittää ympäristömme ja ilmastomme tilaa – niin miljoona vuotta sitten vallinneita olosuhteita, kuin myös ennustettaessa tulevaa kehitystä. Maaperäämme ja vesiimme (niin kaasumaiseen, nestemäiseen kuin kiinteään jäähänkin) on kerrostunut valtava arkisto tietoa, joka odottaa selvittäjiänsä.

Monitieteisyyttä ja kansainvälisyyttä

Geologian tavoitteena on oppia menneisyydestä, ymmärtää nykyisyys sekä niiden pohjalta ennustaa tulevaa. Tutkimusala on monitieteinen, ja sen vuoksi yliopistossa hyödyllisiä sivuaineita ovat esimerkiksi kemia, fysiikka, maantiede, biologia, matematiikka, tietojenkäsittelytieteet sekä prosessi-, vesi- ja ympäristötekniikka. Luento-opetuksen ohella kenttä- ja laboratorio-opetus muodostaa olennaisen osan opetuksesta.

Geologiassa ja mineralogiassa keskitytään mineraalien, kivilajien ja kallioperän tutkimukseen ja siitä johdettuihin eri tutkimusalueisiin, esim. malmitutkimuksiin, laattatektoniikkaan tai rakennegeologiaan.

Maaperägeologia tutkii pääasiassa kvartäärikaudella syntynyttä maapallon pintaosaa. Sen tuottamaa tietoa käytetään mm. aluesuunnittelussa, malminetsinnässä, maa- ja metsätaloudessa, pohjavesivarojen selvityksissä, turvetutkimuksissa, pohjarakentamisessa sekä erilaisissa ympäristökysymyksissä.

Geokemiassa tutkitaan alkuaineiden ja niiden isotooppien esiintymistä, käyttäytymistä ja kiertokulkua luonnossa. Tutkittaviin materiaaleihin kuuluvat maaperä ja kallioperä malmeineen ja mineraaleineen, maannokset, luonnon vedet, biosfääri ja ilma.

Geologinen tutkimus kiinnostaa kaikkia. Kuva: Professori Wolfgang Maier

Viime vuosina Suomen (ja ulkomaiden) geologinen tutkimus on edennyt jättiharppauksin, jonka vuoksi valmistuneet (ja joissain tapauksissa myös ei-valmistuneet) geologian ja mineralogian opiskelijamme ovat työllistyneet erinomaisesti.  Myös maaperägeologiassa on työllistyminen ollut hyvää, varsinkin, jos vastavalmistuneet ovat valmiita lähtemään yliopistopaikkakuntien ulkopuolelle töihin. Yhdentyvässä maailmassamme on työskentely ulkomailla ja kehitysmaissa yleistä – eiväthän geologiset rajat noudattele valtioiden rajoja. Tässä mielessä kiinnostus eri kieliin ja kulttuureihin on kuin panisi rahaa pankkiin.

Luennoitsija Juha T. Hakalalla on vankka kokemus gradujen ohjaamisesta Jyväskylän yliopiston alaisessa Maisterihautomossa. Maisterihautomo toimi vuosina 1997-2010 keskeytyneiden ja viipyneiden opinnäytetöiden “loppuunohjausklinikkana”. Hanke osoittautui erittäin tehokkaaksi ohjaten vuosittain valmiiksi noin 60 keskeneräistä pro gradu -tutkielmaa.

Miten selättää kirjoittamisen kammo?

Gradun tekemiseen voisi kuvitella kaikilla opiskelijoilla olevan vahva motivaatio. Käytännössähän se tarkoittaa opiskelujen loppuun saattamista ja valmistumista. Sen myös luulisi edistyvän rivakasti siinä vaiheessa, kun muut opinnot on jo suoritettu. Todellisuus ei kuitenkaan monien kohdalla ole näin. Jyväskylän yliopiston teettämän tutkimuksen mukaan Suomessa on    15 000 gradua vaille valmista maisteria ja vanhemmat ikäluokat huomioon otettuna määrä on vielä huomattavasti suurempi.

Miksi sitten gradun tekemisestä voi tulla ylitsepääsemätön este? Tyypillisesti gradua vaille valmis maisteri ei kuitenkaan ole opinnoissaan huonosti menestynyt opiskelija, vaan viivästymistä valmistumiseen aiheuttavat muun muassa muutokset elämäntilanteessa ja paineet suoriutua hyvin. Erityisesti lahjakkaat opiskelijat voivat tiedostamattaan asettaa tavoitteensa hyvin korkealle, mutta paineet suoriutumiseen voivat tulla myös ulkopuolelta. Niistä johtuen opiskelijalle voi syntyä kirjoittamisen kammo, toisin sanoen kirjoittamista ei uskalleta aloittaa, koska pelätään, että työstä ei tule tarpeeksi hyvä.

Hakalan mukaan ratkaisu tähän on laskea tavoitteita ja tähdätä approbaturin graduun. Maisterihautomossa opiskelijoita on kehotettu “tajunnanvirtaan” eli teksti saa olla huonoakin, kunhan se liittyy aiheeseen ja sitä tuotetaan paljon. Toisin sanoen määrä korvaa laadun. Näin opiskelijat pääsevät kirjoittamisen alkuun ja kaikki ideat tulevat huomioiduiksi. Pääasia on, että tekstiä tuotetaan. Paremmaksi sitä ehtii muokata myöhemmässäkin vaiheessa. “Opinnäytetyötä ei kirjoiteta suurelle yleisölle, vaan työn ohjaajalle. Nobelin palkintoa siitä ei tule”, Hakala muistuttaa.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty

Gradun tekoa helpottaa realistinen suunnitelma, johon kuuluvat järkevä aihe sekä toimiva aikataulu ja työn organisointi. Joillakin opiskelijoilla voi gradun tekeminen tyssätä jo aiheen valintaan. Tuntuu, että mikään aihe ei kiinnosta tai ole tarpeeksi erikoinen. Aiheen valinnassa kannattaa käyttää luovuutta, mutta ei ole kuitenkaan syytä lähteä liian kauas kalaan. Gradussa ei tarvitse keksiä uutta, maailmaa mullistavaa teoriaa. Joskus aihe voi löytyä niinkin läheltä kuin omista harrastuksista. Tärkeää on, että se kiinnostaa itseä, jolloin motivaatiokin kirjoittamiseen kasvaa.

Kun aihe on valittu, sen toimiva rajaus on yhtälailla tärkeää. “Kapea, mutta syvä on hyvä”, kommentoi Hakala. Turhat rönsyt vain hidastavat työn valmistumista. Graduun kuuluvia erilaisia työvaiheita on kymmeniä, joten niiden suunnittelua ja aikataulutusta ei sovi unohtaa. Työn pilkkominen tarpeeksi pieniin palasiin edesauttaa työvaiheiden valmiiksi saamista. Silloin suunniteltu aikataulukin pitää paljon todennäköisemmin.  

Hakalan neuvoja oli luennolla kuuntelemassa myös matematiikkaa opiskeleva Tero Suokas. Hän aloitti gradunsa kirjoittamisen puolisen vuotta sitten. Suokas sai itseään kiinnostavan gradun aiheen, mutta siitä huolimatta työ on tuntunut toisinaan jumittuneen paikoilleen ja motivaation puute on hidastanut työn etenemistä. Suurimmat ongelmat hän näkee työn aikatauluttamisessa: “Aikataulut venyvät ja selkeän deadlinen asettaminen on hankalaa ilman ulkopuolista pakotetta”, Suokas pohtii. Aiheen rajaus hänellä on ollut melko selkeä alusta asti. Suokkaan mukaan ”Matematiikan gradun kirjoittamisessa on se hyvä puoli, että kirjoitusprosessi koostuu selkeistä vaiheista: määritelmistä, lauseista ja todistuksista”.

Suokas koki hyötyneensä luennosta muun muassa huomaamalla, ettei kannata keskittyä koviin tavoitteisiin, sillä työstä kyllä loppujen lopulta muotoutuu tekijänsä näköinen. Hakalan esimerkkejä kuunneltuaan hän myös ymmärsi, ettei ole ainoa näiden ongelmien kanssa painiva opiskelija. Kaikilta osin hän ei voi kuitenkaan hyödyntää Hakalan vinkkejä, sillä matematiikan gradulle tyypillisen rakenteen vuoksi siinä ei aina tuoteta tekstiä suuria määriä ja näin ollen ”tajunnanvirralla” ei juuri voida edistää gradun valmistumista.

1.-6. luokat

Kuvaus

Vesa-Matti Sareniuksen oppaassa on esitelty loogisen päättelyn ja ongelman ratkaisun näkökulmasta erilaisia materiaaleja kouluihin ja kerhoihin.

• Ceasarin salakirjoitus: viestien salaaminen ja avaaminen kiekon avulla.
• Tetraedri: kolme eri tapaa askarrella tetraedri.
• Euroseteli: selvititetään eurosetelin tarkistusnumero sekä missä maassa seteli on painettu.
• Viivakoodi: pohditaan mitä tuotteen viivakoodi kertoo.
• Pelin matematiikka: tutustutaan pelin tekemiseen ja mitä matematiikkaa siihen liittyy.
• Koordinaatisto: koordinaatistoon voi tutustua vaikka bingon avulla. Materiaalissa myös pohditaan peilausta.

Välineet

Oppaassa on kerrottu tarvittavat välineet.

1. Matematiikkaa tiedekerhoihin I

Opiskelijahaastattelu – Heidi Pyhtilä – OuLUMA Vimeossa

Lukio

Välineet:

Tietokone ja verkkoyhteys

Kuvaus:

Sovelluksen avulla voidaan piirtää erilaisia vektoreita ja sovellus näyttää miten komponentit muodostetaan.

1. Vektoreiden jako komponentteihin
2. Linkki sovellukseen

Lukio

Välineet:

Tietokone ja verkkoyhteys

Kuvaus:

GeoGebran avulla voidaan tutkia kuinka paikkavektorin siirtäminen vaikuttaa pistetuloon.

1. Vektoreiden pistetulo
2. Linkki sovellukseen

Kuvaus

Kevät keikkuen tulevi ja luonto herää jälleen henkiin. Mutta löydätkö Suomen talveen sopivat oikeat väittämät?

Luokkataso

Tehtävä sopii peruskoulun 5.-6. luokille.

1. Tulosta tehtävä
2. Tehtävän vastaukset

Kansainvälistä tunnelmaa

Fysiikan päiville oli tänä vuonna ilmoittautunut yli 400 osallistujaa yhteensä 15 eri maasta. Pohjoismaiden lisäksi kokousvieraita saapui useista muista Euroopan maista, ja kaukaisimmat vieraat tulivat Japanista, Intiasta ja Yhdysvalloista saakka. Pohjoismainen ja kansainvälinen ote näkyikin päivien yhteydessä monin tavoin.

Fysiikan päivien ohjelmaan sisältyi perinteiseen tapaan kaikille tarkoitettuja fysiikan eri alojen huippuasiantuntijoiden pitämiä yleisluentoja, joiden aiheita olivat tänä vuonna esimerkiksi tähtien välisestä avaruudesta löytyvät molekyylit, ilmakehän aerosolit ja LHC:n toiminta. Yleisluentojen lisäksi Fysiikan päivillä kuultiin eri aiheisiin keskittyviä lyhyempiä esityksiä ja nähtävillä oli myös runsaasti postereita. Lisäksi osallistujat pääsivät seuraamaan monipuolista paneelikeskustelua suurista tutkimusinfrastruktuureista. Pohdittavaksi esitettiin, mihin hankkeisiin halutaan sijoittaa yhteiskunnan varoja ja millä perusteella.

Fysiikan opetusta ja ajankohtaisia aiheita

Fysiikan opetuksen merkitys korostui Fysiikan päivien ohjelmassa avajaisista alkaen. Useat puhujista muistuttivat, miten tärkeää on nuorten houkutteleminen luonnontieteiden pariin ja luonnontieteitä kohtaan syntyneen kiinnostuksen ylläpitäminen. Päivien ohjelmaan sisältyi myös nimenomaan fysiikan opetusta käsitteleviä esityksiä, joissa perehdyttiin muun muassa fysiikan ensimmäisen vuoden yliopisto-opintojen kehittämiseen ja käsitekarttojen käyttämiseen opettajankoulutuksessa. Tämän lisäksi fysiikan opetus yliopistoissa oli yhden Fysiikan päivillä nähdyn paneelikeskustelun aiheena.

Fysiikan päivien ohjelmassa oli huomioitu myös ajankohtaiset, tällä hetkellä otsikoissa näkyvät aiheet. Päiville oli esimerkiksi koottu asiantuntijapaneeli käsittelemään Japanissa vastikään koettua luonnonkatastrofia. Paneelissa oli mukana niin ydinvoima-alan kuin meteorologian ja geologiankin asiantuntijoita. Paneelin jäsenet valottivat Japanin tilannetta ja vastasivat yleisön esittämiin kysymyksiin. Paneelin lisäksi myös muissa esityksissä sivuttiin ajankohtaisia, suurta yleisöä kiinnostavia aiheita, kuten ilmaston lämpenemistä ja sen ehkäisemistä.

Fysiikan päivien 2011 verkkosivut löytyvät osoitteesta https://www.physics.helsinki.fi/fp2011/ ja Suomen Fyysikkoseuran verkkosivut osoitteesta http://www.fyysikkoseura.fi/.

Kuvaus

Talvi on kaikille suomalaisille itsestäänselvä asia, se kietoo meidät syleilyynsä joka vuosi. Nämä pähkinät kuitenkin herättelevät sinut pohtimaan asioita Suomen talvisesta luonnosta, joita et ehkä ole aikaisemmin huomannut ajatellakkaan.

Luokkataso

Tehtävä sopii peruskoulun 5.-9. luokille.

1. Tulosta tehtävä
2. Tehtävän vastaukset

Pateniemen yläkoulussa oli erityistä ohjelmaa 30.3. kun siellä pidettiin matikkapäivä. Jokainen luokka pääsi vuorollaan kokeilemaan seikkailua, josta löytyi matkan varrelta erilaisia matemaattisia pulmia ja tehtäviä. Seikkailun kesto oli yksi oppitunti, jonka aikana oppilaat ratkoivat tehtäviä pienissä ryhmissä.

Pateniemen koululla matikkapäivä järjestettiin jo toista kertaa. “Opettajat ovat kokeneet päivän mukavana vaihteluna tavalliselle matikan tunnille ja oppilaat ovat innostuneet tekemään tehtäviä, jopa välituntikin on mennyt tehtävien parissa”, toteaa Pateniemen koulun opettaja Pekka Hirsso. Lisäksi tehtävät ovat sellaisia, että ne sopivat kaiken tasoisille oppilaille eikä matematiikan numero vaikuta osaamiseen. Tämä kannustaa myös hieman heikompia oppilaita ratkaisemaan tehtäviä ja lisää heidän motivaatiotaan.

Kahdeksannen luokan tytöt pitävät matikkapäivästä ja heidän mielestään olisi kiva, jos tällainen järjestettäisiin toistekin. Tytöt myös pitivät tehtävistä, kun ne olivat erilaisia kuin normaalilla matikan tunnilla.

Seitsemänluokkalaiset Aura Autio, Roosa Manninen ja Essi-Lotta Hänninen pitivät tehtäviä mielenkiintoisina, erityisesti he pitivät salauksen ratkaisemista Ceasarin salauskiekon avulla sekä timanttien etsimisestä. “Tehtävät oli kivoja, koska niissä piti miettiä ongelmatehtäviä” tytöt tuumivat.

Ohjaajina matikkapäivässä  ovat matematiikan opiskelijat. Osa heistä on suuntautunut aineenopettajaksi ja heille kertyy hyvää opetuskokemusta matikkapäivien myötä. Materiaalit ja tehtävät ovat opiskelijoiden suunnittelemia. “Päivä sujui hyvin ja oppilaat olivat oikein innokkaita ja motivoituneita. Lisäksi päivä oli erityisen hyvin koulun puolesta järjestetty”, toteaa ohjaajana toiminut matematiikan opiskelija Emma Postila.

OuLUMA-keskus on mukana organisoimassa vastaavaa toimintaa kouluissa ja mielellämme olemme mukana järjestämässä matikkapäiviä myös muillakin kouluilla. Jos kiinnostus matikkapäivään heräsi, voitte ottaa yhteyttä sähköpostitse ouluma@ouluma.fi.

Tässä lukijoillekin maistiaiseksi muutama päivän tehtävä:

Katso saatko ratkaistua seuraavat tikkutehtävät.

Tikkutehtäviä OuLUMA-portaalissa

Pystytkö selvittämään seuraavan salakirjoituksen?

Kirjaimet ja numerot sekaisin

Kuvaus

Talvi on kaikille suomalaisille itsestäänselvä asia, se kietoo meidät syleilyynsä joka vuosi. Nämä pähkinät kuitenkin herättelevät sinut pohtimaan asioita Suomen talvisesta luonnosta, joita et ehkä ole aikaisemmin huomannut ajatellakkaan.

Luokkataso

Tehtävä sopii peruskoulun 5.-9. luokille.

1. Tulosta tehtävä
2. Tehtävän vastaukset

Luokkataso

1.-6. lk

Kuvaus

Tehtävän tavoitteena on, että oppilas oppii havainnoimaan ympäristöään ja kuvaamaan sen kartalle sekä oppii tulkitsemaan karttaa, hahmottamaan etäisyyksiä ja ymmärtämään mittakaavan periaatteen.

1. Tulosta tehtävä

Kuva: Tiina Komulainen

Olisi hienoa ajatella että omat lapsensa voisi täysin kasvattaa tasa-arvoiseen ajatteluun, kohdella lapsiaan sukupuolestaan riippumatta samalla lailla, sukupuolineutraalisti. Vaan se on oikeasti mahdollista vain kuplassa tai maailmassa missä kaikki muutkin tekisivät niin. Vaikka kuinka pyrkisin vahvistamaan vain lapsen omia vahvuuksiaan sukupuoliriippumattomasti, on minun silti otettava huomioon lapsen sukupuoli ympäristön paineiden takia. En voi tietoisesti ohjata tytärtäni yhtä paljoa miesten maailmaan kuin naisten, koska se ei vain mene niin. Jo tarhaikäiset osaavat poimia poikkeavan käytöksen heti tarkkailuun, poimia erilailla käyttäytyvän lapsen silmätikukseen. Myös kiusaamisen pelko ajaa minut vahvistamaan tyttäreni naisellisempia ominaisuuksia paljon enemmän, ostamaan enemmän vaaleanpunaista, hörhelöä ja nukkea, korostamaan pehmeyttä, kiltteyttä, tyttömäisiä piirteitä ja harrastuksia, vaikka lapsen vahvuudet saattaisivatkin olla muualla. Erilaiseksi profiloituminen ei herkälle lapselle ole niin helppoa kuin arvonsa tuntevalle feministiäidille, enkä siksi henno olla esimerkiksi uskonnottomuuteni vastaisesti kastamatta lastani kirkkoon, koska suurin osa muistakin sinne kuuluu. Erottukoon massasta vasta sitten kun on siihen tarpeeksi vahva ja sen itse haluaa.

Kaikista fyysisistä, kokoon ja voimaan perustuvista sukupuolien erilaisuuksista huolimatta uskon, että asenne ratkaisee kaiken. Mahdolliset sukupuolirajoitteet tekemiselle ovat vain uskonnon, kulttuurin ja ympäristön aikaansaamia, ja yleensä sen miesporukan määräämiä. Ääriesimerkkeinä seuraavat uskomuksiin perustuvat lait eri maista, jotka ovat säädetty sen takia, koska naiset ”ei vaan pysty suoriutumaan” erilaisista asioista alempiarvoisuutensa tai heikkoutensa takia: Saudi Arabiassa naiset eivät saa ajaa autoja tai edes polkupyöriä, Libanonissa naiset eivät saa hakea avioeroa edes pahoinpitelyyn vedoten, Syyriassa nainen tarvitsee miehen luvan matkustaakseen ulkomaille, Afganistanissa tytöt eivät saa käydä koulua murrosiän jälkeen, Bahrainissa naiset eivät saa avioeroissa koskaan lastensa huoltajuutta itselleen… Nämäkin esimerkit laittavat ajattelemaan, että ehkä todellisuuspohjaa sukupuolia erottaville tai eriarvoisesti kohteleville säännöille ei ole ollenkaan, vaan lait ovat vain törkeitä esimerkkejä miesten ylivallasta ja tasa-arvon toteutumattomuudesta? Mitä naisia alistavia tapoja ja uskomuksia meidän kulttuurissamme edelleen on, jotka eivät vain ole millään vedenpitävällä tavalla perusteltavissa?

Pelkillä aivojen rakenne-eroillakaan ei voi selittää kaikkea. Sukupuolierot perinteisesti miesten hehkuttamassa matemaattisessa älykkyydessäkään ovat tuskin biologisia: ”Vaikka miesten ja naisten väliset erot ovat monilla tieteenaloilla hävinneet kokonaan tai lähes kokonaan, matemaattisisten tieteiden huipulla miehet ovat yhä roimasti yliedustettuina. Syyksi on esitetty muun muassa miesten älykkyyden laajempaa vaihtelua. Eli vaikka miehet ja naiset olisivat keskimäärin yhtä älykkäitä, huippuälykkäiden ja kaikkein lahjattomimpien joukossa olisi enemmän miehiä kuin naisia…. Mitä tasa-arvoisempi yhteiskunta, sitä suurempi osuus matematiikan huippuoppijoistakin on tyttöjä. Sukupuoliero näyttäisi siis olevan seurausta muutettavissa olevista yhteiskunnallisista ja kulttuurisista tekijöistä eikä niinkään biologisista syistä” (Tutkimuslähde: Pnas). Hauska on myös Kirsi Heikkisen artikkeli Miehen aivot, naisen aivot Tiede-lehdestä 12/2008.

Tasa-arvo ei ole sitä, että miehen ja naisen pitäisi olla samanlaisia. On ihanaa kun mies on maskuliininen, kohtelias ja herrasmies. On ihanaa kun nainen on pehmeä kodin hengetär, keskustelija ja herkkä. Mutta tasa-arvo on sitä että samasta työstä maksetaan sama palkka, samoissa ei-fyysisissä tehtävissä nautitaan samanlaista arvostusta, älyn ja osaamisen kunnioitus on samalla tasolla. Kaikki unelmat ovat saavutettavissa, myös meillä naisilla, kun asenne ja motivaatiot ovat kohdallaan!

Blogitekstin löydät kokonaisuudessaan täältä.

Suomen luonto tarjoaa ihmiselle erikoisia herkkuja ja kiehtovia rohtoja, joita vanha kansakin on osannut arvostaa. Näiden arvoitusten myötä huomaat, että ympäriltäsi löytyy paljon muutakin kuin metsää, mustikoita ja muurahaisia.

Luokkataso

Tehtävä sopii peruskoulun 5.-9. luokille

1. Tulosta tehtävä
2. Tehtävän vastaukset

Kuvaus

Suomen luonto tarjoaa ihmiselle erikoisia herkkuja ja kiehtovia rohtoja, joita vanha kansakin on osannut arvostaa. Näiden arvoitusten myötä huomaat, että ympäriltäsi löytyy paljon muutakin kuin metsää, mustikoita ja muurahaisia.

Luokkataso

Tehtävä sopii peruskoulun 5.-9. luokille

1. Tulosta tehtävä
2. Tehtävän vastaukset

Työelämähaastattelu – Tommi Tauriainen – OuLUMA Vimeossa

Kehityksen alkuhetket

Eräänä koleana syyskuun iltana omat lapseni olivat levottomia ja kärttyisiä, haroivat korviaan, ja lääkäriinhän sitä oli lähdettävä. Yhdellä oli korvatulehdus, toisella ei. Insinöörisieluna en voinut olla pohtimatta sitä, eikö olisi tapaa mitata korvatulehduksen tilaa kotona itse. Siispä selvitin alan kirjallisuutta, olemassa olevia ratkaisuja ja tieteellisiä tutkimuksia. Mielessäni alkoi hahmottua ratkaisu, joka voisi toimia. Tästä alkoivat rakentumaan Otometrin ensimmäiset senttimetrit.

Työssäni Oulun seudun ammattikorkeakoulun Hyvinvointiteknologian T&K keskuksessa olen mukana kehittämässä monenlaisia uusia prototyyppejä uusista keksinnöistä. Juttelinkin kollegani kanssa korvatulehdusmittausideasta, ja teimme yhdessä nopeasti karkean ”rautalankamallin” ratkaisusta. Havaitsimme yhdessä että ratkaisun periaate toimii. Ryhdyimme heti rakentamaan laajempaa tutkimusprojektia asian tutkimiseksi. Saimme mukaan insinöörityöntekijän, joka tutki ensimmäisen prototyypin suorituskykyä. Tulokset olivat hyviä, ja tuloksista syntyi myös tieteellinen julkaisu.

Monialaista yhteistyötä

Jo prototyypin varhaisessa kehittelyvaiheessa sain idean jalostamiseen mukaan Oulun yliopistosairaalan korva-, nenä- ja kurkkutautien asiantuntijat. Teimme tutkimustyötä vapaamuotoisesti itse askarrelluilla muovikorvilla ja virallisesti oikeilla korvilla; tulokset julkaisimme tieteellisessä julkaisussa. Opin paljon uusia asioita korvan rakenteesta ja toiminnasta. Kun saimme yhteistyön rakennettua riittävän pitkälle, käynnistimme kliinisen tutkimuksen ratkaisun suorituskyvyn testaamisesta virallisen protokollan mukaisesti.

Akselilla Oulun seudun ammattikorkeakoulu ja Oulun yliopistosairaala vallitsi hyvä ja käytännönläheinen yhteistyömalli. Hyvinvointiteknologian insinööriopiskelijat tekivät käytännön mittauksia ja virittivät analyysialgoritmeja. Lääkärit tutkivat lapsia, tekivät mittauksia ja kertoivat meille mikä korvatulehdus oikeastaan syvällisemmin ajateltuna on. Opiskelijat oppivat uusia asioita ammattilaisilta ja ammattilaiset hämmästelivät mihin kaikkeen opiskelijat oikein pystyvätkään.

Otometri markkinoilla – uusia haasteita tarjolla!

Voidaan siis sanoa, että Otometriä olivat synnyttämässä edellä mainitut kolme tahoa. Tämän jälkeen Otometri piti kasvattaa oikeaksi tuotteeksi markkinoille. Se olikin itse asiassa kaikkein työläin vaihe, nimittäin vaikka Otometri oli syntyessään terve ja hyvävointinen, kasvatustyö täyteen metrin mittaan vaati kaikkein suurimman työn – mutta se onkin jo toisen, pitemmän tarinan aihe.

Kokonaisuutena; tällaisia tapauksia, joissa eri alojen toimijat tekevät yhteistyötä siten, että syntyy käytännöllisiä uusia konkreettisia tuotteita tai ratkaisuja ihmisten käyttöön tulee saada lisää! Oletko sinä seuraavan hyvinvointialan ”Otometrin” kehittäjä? Tutustu asian tekijöihin ja kehittäjiin, työkalumme ja kokemuksemme ovat käytettävissäsi!

Lisätietoja Otometrista löydät sivulta http://www.otometri.fi/.

Oulun seudun ammattikorkeakoulun hyvinvointiteknologian koulutusohjelmasta kerrotaan osoitteessa http://www.oamk.fi/tekniikka/hakijalle/koulutusohjelmat/hyvinvointiteknologia/.

Luokkataso

5.-9.lk

Välineet

Pelikortit väritulosteena, laminointi tai kontaktointi

Kuvaus

Pelaamalla oppilas oppii yleisimmät kuluttamiseen, ympäristöön, kierrättämiseen ja kemikaaleihin liittyvät merkit ja niiden myöntämiseen vaadittavat kriteerit. Peli tukee oppilaan kasvua vastuulliseksi kuluttajaksi. Korteilla voi pelata viittä erilaista peliä. Pelit ovat helppoja oppia ja hauskoja pelata.

1. Tulosta pelikortit ja ohjeet

1. Tikkutehtävät
2. Tikkutehtävät ja vastaukset

Kohderyhmä:

Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan Solmukohta-lehti on suunnattu niin aineenopettajille, opinto-ohjaajille kuin koteihin huoltajille.

Kuvaus:

Lehti tarjoaa monipuolista tietoa Oulun yliopistosta ja etenkin teknillisestä tiedekunnasta valintojen tueksi.

1. Solmukohta-lehti pdf-tiedostona

Kohderyhmä:

Opettajat

Kuvaus:

Marjatta Näätänen väitteli vuonna 1967 matematiikan tohtoriksi toisena naisena Suomessa. Hän on toiminut pitkään naisten ja tyttöjen innostamiseksi matematiikan opintoihin. Maija Typpi haastatteli Näätästä YLE:n Matematiikan aika -ohjelmassa.

Marjatta Näätänen kertoo matematiikan osaamistason olevan tytöillä ja pojilla hyvin samankaltainen, mutta itseluottamus, motivaatio ja käsitys matematiikan tarpeellisuudesta eroavat. Näätänen pohtii haastattelussa muun muassa kulttuurin ja asenteiden vaikutusta tyttöjen intoon opiskella matematiikkaa.

1. Linkki haastatteluun

Opintoasiainpäällikkö Heikki Kuoppala kertoi Oulun yliopiston luonnontieteellisen tiedekunnan opintomahdollisuuksista opinto-ohjaajien koulutuspäivässä Oulun yliopistolla 28.1.2011.

Esitysmateriaali on nähtävillä SlideSharessa:

Valtakunnallinen Tämä toimii! -teknologiakilpailu on Teknologiateollisuus ry:n ja Opetushallituksen yhteistyössä toteuttama kokonaisuus, johon voivat osallistua kaikkien suomalaisten peruskoulujen 1.-6. luokkien oppilaat. Toiminnan tarkoituksena on ohjata koululaiset teknologian vastuullisiksi hyödyntäjiksi ja kehittäjiksi sekä innostaa heitä luoviin ratkaisuihin. Ryhmät ideoivat ja valmistavat liikkuvia ja leikittäviä leluja sekä niiden mainoksia. Prosessin etenemisestä pidetään myös päiväkirjaa. Tänä vuonna toimintaan ilmoittautui 20 700 oppilasta, jotka valmistivat yli 5000 liikkuvaa lelua.

Oulun ammattiopiston Kaukovainion yksikön opettajat ja opiskelijat järjestivät Tämä toimii! -aluetapahtuman Oulussa 3.3.2011. Tapahtumaan osallistui Pohjois-Pohjanmaan alueelta 44 koululaisryhmää kahdessa eri kilpailusarjassa.

Yksityiskohtia ja yhdessä tekemistä

Tapahtumassa nähtiin lasten luovuus parhaimmillaan; samoista materiaaleista oli jokainen ryhmä valmistanut omaperäisen ja toimivan lelun. Myös päiväkirjojen ja mainosten tekoon oli selkeästi panostettu. Lelujen toiminnallisuuden lisäksi myös niiden visuaalisuus oli otettu huomioon. Siihen olivat erityisesti panostaneet Oulun normaalikoulun 3a-ryhmän oppilaat, joiden valmistaman “Sammakkotriathlonin”  väriteema toistui lelun lisäksi myös mainoksessa, rekvisiitassa ja ryhmän jäsenten pukeutumisessa.

Oulun normaalikoulun "Sammakkotriathlon", kuva: Merja Vaaramaa

“Sammakkotriathlon”-ryhmän jäsenet kertoivat saaneensa paljon ideoita leluun, joista sitten yhdessä hyväksyttiin parhaimmat ja niistä muokkaantui lopullinen kokonaisuus. Ryhmässä tehtiin työnjakoa jakaantumalla taiteellisesta ja teknisestä puolesta vastaaviin pareihin. Opettajan antamien parannusehdotusten pohjalta ryhmä paranteli työtään esimerkiksi muuttamalla työn ulkonäköä houkuttelevammaksi. Oppilaat olivat hyvin iloisia osallistumisestaan kilpailuun: ”Lelua oli tosi kiva rakentaa ja kaikki pääsivät tekemään kaikkea”, kuului ryhmän puhemiehen suusta.

Monet ryhmät olivat kiinnittäneet erityishuomiota hienoihin yksityiskohtiin valmistamassaan lelussa. Jäälin koulun  3a-ryhmän “Luksuslinnassa” leluun kuului jopa savusauna kiuaskivineen, kun taas Oulunlahden koulun 5a-ryhmän “Bisnesjunaan” oli tehty matkustajiksi muun muassa Elvis Presley ja James Bond.

Oulunlahden koulun "Bisnesjuna", kuva: Merja Vaaramaa

“Bisnesjuna”-ryhmän jäsenet kertoivat idean leluun syntyneen huumorimielessä. Ryhmällä ei tullut kiire sen valmistamisessa; koska aikaa ja materiaaleja oli vielä jäljellä, leluun lisättiin pikkuhiljaa uutta ja lopulta se kasvoikin aiottua suuremmaksi.

Limingan koulut korjasivat potin

Jokainen ryhmä esitteli lelunsa tuomaristolle ja toisilleen. Oppilaat myös kiertelivät arvioimassa leluja sekä niiden mainoksia ja päiväkirjoja. Oulun aluetapahtumasta tuomaristo valitsi huhtikuussa pidettävään Tämä toimii! -loppuhuipentumaan edustamaan Oulun aluetta yhden ryhmän molemmista kilpailusarjoista. Jatkoon pääsivät 1.-3.-luokkalaisten sarjassa Limingan Rantakylän koulu lelullaan “Kalat yli joen” ja 4.-6.-luokkalaisten sarjassa Limingan Linnukan koulu lelullaan “RaketBox”.

Linnukan koulun "RaketBox", kuva: Merja Vaaramaa

“Kalat yli joen” -työssä tuomarit arvostivat monipuolista materiaalien käyttöä sekä erinomaista päiväkirjaa. “RaketBox” puolestaan kiinnitti tuomariston huomion poikkeuksellisen omaperäisellä idealla, luovalla materiaalien käytöllään sekä houkuttelevalla mainoksellaan. Itse kilpailun lisäksi oppilaille oli myös varattu oheistoimintaa, jolloin he pääsivät puuhastelemaan erinäisten tehtävärastien parissa. Pulmatehtäviä oppilaat ratkoivat OuLUMA-keskuksen henkilökunnan opastuksella.

Oulun Tämä toimii! -aluetapahtuman kuvasatoa:

<!–[endif]–><!–[if !vml]–><!–[endif]–> ]]> http://ouluma.fi/2010/03/tervehdys-valtakunnallisesta-luma-keskuksesta/feed/ 0 http://ouluma.fi/2010/03/pohjoista-voimaa/ http://ouluma.fi/2010/03/pohjoista-voimaa/#comments Mon, 08 Mar 2010 10:18:29 +0000 Tiina Komulainen http://ouluma.fi/?p=899 Luokka-asteet:

Peruskoulun 7.-9. luokat sekä lukio.

Kuvaus:

Energiaa voidaan tuottaa monella tapaa. Pohjoista voimaa -videossa käydään läpi erilaisia tapoja, joilla energiaa tuotetaan Oulussa. Tarkemmin esitellään sähkön ja lämmön tuottamista erilaisissa voimalaitoksissa ja sen jakamista kotitalouksiin esimerkiksi kaukolämpöputkien kautta.

Pohjoista voimaa – OuLUMA Vimeossa.

Jari ylittää sillan minuutissa.
Katrilta menee sillan ylitykseen kaksi minuuttia.
Simolta kuluu ylitykseen viisi minuuttia.
Tanelilta menee ylitykseen 10 minuuttia.

Kuinka kaikki pääsevät sillan yli 17 minuutin aikana?

1. Pähkinä ratkaisuineen

Sopii sovellettuna kaikille alakoulusta lukioon saakka

Välineet:

coctail- tai grillitikkuja, sinitarraa, mahdollisuuksien mukaan palsatikkuja ja -levyjä.

Kuvaus:

Kokonaisuudessa rohkaistaan opettajaa ja oppilasta rakentamaan omin käsin avaruuskappaleiden malleja ja mittaamaan ja havainnoimaan niistä konkreettisesti geometrisia ominaisuuksia ja käsitteitä.

1. Avaruuskappaleiden hahmottaminen – PDF

Mikä Pesti-päivät on?

Taantumasta huolimatta tekniikan eri aloilla tarvitaan edelleen osaavaa työvoimaa. Pesti-päiviä on järjestetty Oulun yliopistolla jo vuosien ajan vastaamaan työvoiman tarpeeseen. Pesti-päivien aikana opiskelijoilla ja jo valmistuneilla on mahdollisuus tuoda itseään ja osaamistaan esille, kun taas alan työnantajat voivat katsastaa potentiaalisia rekrytoitavia kasvoista kasvoihin. 20. tammikuuta järjestettiin Pesti-päivät 2010 ja OuLUMA-keskus oli siellä kartoittamassa työnantajien ajatuksia.

Millaisia taitoja työelämässä tarvitaan?

“Halua tehdä töitä, ahkeruutta! Oman alan tuoretta tietoa ja osaamista, ideoita sekä rohkeutta kokeilla kaikkea uutta.” Näin tiivisti yhdellä hengenvedolla Wärtsilän rekrytointipäällikkö Mika Palosaari työnantajan yleisimmät toivomukset työnhakijan suhteen. Nämä toistuivat lähes jokaisen haastattelemamme työnantajan edustajan suusta.

Itsestäänselvyytenä pidettiin sitä, että oman alan perustaidot ovat hallinnassa. Tekniikan insinööripohjaisilla aloilla tällä tarkoitettiin alan opintojen lisäksi projekti- ja ryhmätyötaitoja sekä luonnontieteiden perustaitoja. Tekniikan perustaitojen lisäksi yrityksiin halutaan ja tarvitaan kielitaitoisia työntekijöitä, koska lähes kaikilla Pesti-päivien yrityksillä toiminta on kansainvälistä. Haastatteluissa nousi esille, että ympäristöasioihin liittyvän tietotaidon tarve on yrityksissä koko ajan nousussa.

Yritykset kouluttavat ja kurssittavat työntekijöitään, jotta kiivaasti kehittyvillä aloilla pysytään ajan hermolla. Kehitysinsinöörit Ari Hirvi ja Ossi Kangas Ruukilta totesivatkin, että “nykypäivänä työntekijältä vaaditaan kosolti joustavuutta ja kykyä uuden oppimiseen.”

Kaikki työnantajien edustajat korostivat sitä, että loppujen lopuksi hakijan persoona ratkaisee. “Jokaiselle osaajalle löytyy paikkansa, kun hallitsee alaltaan hyvät perustaidot. Yritykset hakevat erityisesti työtehtävään sopivaa persoonaa!” totesi CCC:n Anu Kerttula.

Mistä työelämän vaatimat taidot hankitaan?

Tekniikan alalla suuret massat siirtyvät työelämään erilaisten insinööriopintojen kautta. Pesti-päivän aikana kävi selväksi että, haastattelemamme yritykset rekrytoivat erityisesti ammattikorkeakoulujen insinöörilinjoilta ja yliopistojen teknillisistä tiedekunnista valmistuvia opiskelijoita.

Luonnontieteellisestä tiedekunnasta mainittiin useimmin tietojenkäsittelytieteiden laitos, josta varsinkin ohjelmistoja tuottavat yritykset rekrytoivat osaajia. Luonnontieteellisen tiedekunnan matemaatikot, fyysikot ja kemistit löytyivät yritysten tuotekehitys- ja tutkimusosastoilta. Lähes jokaisessa yrityksessä tarvittiin lisäksi talous- ja markkinointipuolen osaajia.

Wärtsilän Mika Palosaari totesi, että 70 % heidän henkilökunnastaan tulee tekniikan aloilta, koulutus vaihtelee välillä ammattiopisto-tohtori. Kun mukaan otetaan mukaan kaupallisesti koulutetut, niin 90 % Wärtsilän henkilökunnasta on työtehtävissä, joissa matemaattisten aineiden hyvä osaaminen on aivan olennaista!

Terveisiä peruskoululaisille ja lukiolaisille!

Pesti-päivien aikana kävi siis selväksi, että tekniikan alalla matemaattisia taitoja tarvitaan melkein työssä kuin työssä jossakin muodossa. Luotasimmekin haastatteluissamme myös yliopisto- tai ammattikorkeakouluopiskelua varhaisempaan aikaan ja saimme työnantajilta vinkkejä siitä, mihin tekniikasta kiinnostuneiden kannattaa nuoresta pitäen kiinnittää huomiota.

Tyttöjä ja naisia kaivattiin useammassakin haastattelussa työpaikoille. Peruskouluihin ja lukioihin lähetettiinkin viestiä, että tekniikan alalta löytyy nykyään monenlaista työtehtävää ja ei kannata antaa alan “nörttimaineen hämätä”. Ala on kieltämättä toistaiseksi miesvaltainen, mutta muutos tasaisempaan suuntaan edistyy koko ajan.

Useassa yhteydessä kävi ilmi, että nuorilta oppilailta toivotaan monipuolista näkemystä. “Opiskele laaja-alaisesti, hanki näkemystä erilaisista asioista. Yksi erityisosaamisalue olisi hyvä, siitä voi sitten syventää taitojaan. Tärkeintä on, että on innostunut alastaan. Se näkyy päälle päin työhaastatteluissa ja auttaa työpaikan saannissa.” tiivisti Ilmavoimien Tapani Huovinen.

Kuvat: OuLUMA - Tuomo Tomperi

Peruskoulussa ja lukiossa pitäisi toisaalta malttaa keskittyä luomaan vahva pohja matemaattisille aineille, jonka päälle on hyvä rakentaa teknisten alojen jatko-opintoja. Pitkän matematiikan lukemisen tärkeyttä korostettiin: “Lukiossa pitkän matematiikan poisjättäminen rajaa jatko-opintojen suhteen tehtäviä valintoja pois hirvittävän paljon” huolehti Outokummulla kehitysinsinöörinä työskentelevä Antti Maununiemi, ja kannusti sinnittelemään pitkällä matematiikalla, koska sen heikoillakin arvosanoilla ja kirjoitustuloksella pääsee varmemmin sisälle tekniikan alan koulutusohjelmiin kuin lyhyen matematiikan puolelta.

Matematiikan tunneilla huhkiminen pelkästään lukiossa ei riitä. Matematiikassa kaikki rakentuu aiemmin opitun päälle ja Mika Palosaari painotti, että “matematiikan tunneilla pitäisi olla hereillä alakoulusta lähtien, ettei vain tipahda kelkasta jo murtolukujen kohdalla.” Tässä hän myös peräänkuulutti vanhempien vastuuta lastensa opiskelun kannustajina ja motivoijina. Toivottavasti nämä terveiset Pesti-päiviltä menevät myös kaikille isille ja äideille!

1. Tulosta kolumni

Peruskoulun 7.-9. luokat ja lukio

Kuvaus:

Matemaattiset funktiot ja fysikaaliset ilmiöt ovat nykyaikaisten kilpa-autojenkin taustalla. Tämä käy ilmi Kaasua ja puukaasua -videosta (kesto 8 min 6 s), jossa esitellään Oulun seudun ammattikorkeakoulun Tekniikan yksikön Autolaboratorion toimintaa.

Laboratoriossa on vuodesta 1995 tehty erilaisia tuotekehitysajoja ja autojen perusmittauksia sekä kilpa-autojen säätämistä tehodynamometrillä ja moottorin diagnosointia. Tätä tietotaitoa hyödynnetään myös autotekniikan opetuksessa ja monissa muissa sovelluksissa, kuten videolla esiteltävissä puukaasuauto Elkaminassa sekä Kempeleen ekokorttelissa.

Kaasua ja puukaasua – OuLUMA Vimeossa.

Vesikoulu on ala- ja yläkoulun oppilaille suunnattu sivusto, jolla oppilas pääsee tutustumaan kuvitteellisen Vesivillen kaupungin vesihuoltoon. Tutustuminen lomassa löydetään vastauksia hanaveteen ja jäteveteen liittyviin kysymyksiin. Vesikoulu-sivustolla ovat tarjolla myös opettajille suunnatut tietopaketit jätevedestä ja juomavedestä.

Vesikoulun ovat tuottaneet Vesi-Instituutti WANDER, Borealis Polymers Oy sekä Vesi- ja viemärilaitosyhdistys.

1. Siirry Vesikouluun

Opiskelijahaastattelu – Dimitri Tuomela – OuLUMA Vimeossa.

Kuva: OuLUMA - Tiina Komulainen

Geometrian opettaminen on periaatteessa hyvin helppoa. Geometria on visuaalisen maailman matemaattinen kuvaus, näin ainakin perusopetuksessa. Geometrian opettaminen on yksinkertaisiin, visuaalista maailmaa koskeviin kysymyksiin vastaamista. Kappaleisiin ja kuvioihin voidaan tutustua vastamalla kysymyksiin: Mistä näitä löytyy? Mitä tällaisella kuvataan? Mitä ilmiöitä tämä aiheuttaa? Mikä tämän nimi on?

Geometrian opetuksen helmasynti on se, että puhtaasta geometriasta siirrytään aivan liian nopeasti aritmetiikkaa tai algebraa sisältävään, analyyttiseen geometriaan. Toinen suoranainen virhe on se, että opetuksessa siirrytään kokonaisuuksien tarkastelusta liian pian osien tarkasteluun.

Geometriaa on olemassa myös ilman lukuja ja laskutoimituksia. Alkeellisista geometrisista piirroksista alkaen päästään vaikka kuinka pitkälle pelkästään konstruoimalla kuvioita esimerkiksi harppia ja viivainta käyttäen. Tällaisen geometrisen tiedon konstruoimisen täytyisi olla geometrian ydin, mutta silti esimerkiksi oppikirjat tahtovat hyvin aikaisessa vaiheessa ottaa mukaan piirien tai pinta-alojen laskemista.

Oppimisen tahti

Geometrian käsitetiedon oppimisesta kuvaamaan käytetään yleisesti niin sanottua van Hielen teoriaa (kts. esimerkiksi Silfverberg, 1999). Teorian ajatuksena on, että geometria opitaan viiden tason kautta. Näistä kolme ensimmäistä kuuluu perusasteen oppimäärään. Ensimmäinen taso on visualisoinnin taso, jolla visuaalinen havainto on tärkein. Tälle tasolle kuuluu kokonaisuuksien hahmottaminen, kuvioiden ja kappaleiden tunnistaminen, nimeäminen ja vertailu kokonaishahmon perusteella. Alkuopetukssa tulisi keskittyä nimenomaan ensimmäisen tason läpikäymiseen; tärkeintä siis on, että lapsi pitää kolmiota kolmiona, koska se näyttää kolmiolta.

Kappaleiden ja kuvioiden osiin mennään vasta toisella tasolla. Toisen tason voidaan ajatella sijoittuvan perusasteen kolmannen ja kuudennen luokan väliin. Tällä tasolla oppilaat oppivat kappaleiden ja kuvioiden kantavan ominaisuuksia. Siis, että kappaleista löytyy tahkoja, kärkiä ja särmiä, kuvioista sivuja ja kulmia. Toisella tasolla kappaleita ja kuvioita vertaillaan jo ominaisuuksien, ei pelkästään visuaalisen kokonaiskuvan avulla.

Kolmas van Hielen taso sisältää taidon esimerkiksi määritellä pätevästi kuvioita, kappaleita, kuvio- ja kappaleluokkia. Kolmannelle pitäisi siirtyä vasta kun toinen taso on hyvin hallussa, kuitenkin sekä opetussuunnitelmissa että oppikirjoissa kolmannen tason asioita on jopa jo alkuopetuksessa.

Geometrian opetuksessa pitäisi siis aluksi antaa tarpeeksi aikaa visuaaliselle havainnoimiselle ja geometrian löytämiselle ympäröivästä arkitodellisuudesta. Vasta kun tämä on kunnolla hahmotettu, on aika siirtyä tutkimaan geometriaa matemaattisesti. Myös liian spesifien, erityisesti kappaleiden nimien käyttöä kannattaa välttää. Esimerkiksi nimitystä suorakulmainen särmiö ei ole mielekästä käyttää ennen kuin oppilaat tietävät mikä on suora kulma.

Omituisuuksia OPS:ssa

Perusasteen opetussuunnitelman perusteet sisältää geometrian kohdalla monia muitakin omituisuuksia. Yksi näistä on ehdottomasti suoran ja puolisuoran opettaminen jo 1–2-luokilla. Kumpikin käsitteistä vaatii esimerkiksi äärettömyyden ymmärtämistä, eikä siksikään ole järkevä käsite opettaa nuorille oppilaille. Tämän lisäksi käsitteiden sovellukset tulevat, yhdensuuntaisuutta lukuunottamatta, vasta vuosien päästä yläluokilla.

Moderni geometrian opettaja lähtee liikkeelle kokonaisuuksista ja reaalimaailmasta ja siirtyy rauhallisesti kohti kokonaisuuksien osia, luokittelua, määrittelemistä ja analyyttistä geometriaa. Näin toimiessaan opettaja vastaa opetuksellaan geometrisen ajattelun kehittymiseen.

Lähteet:

Silfverberg, H. (1999). Peruskoulun yläasteen oppilaan geometrinen käsitetieto. University of Tampere.

1. Tulosta kolumni

5.-7. luokat

Välineet:

litran mitta, desilitran mitta, millilitra-asteikollinen mitta sekä muita erikokoisia ja -muotoisia astioita

Kuvaus:

Kokonaisuus koostuu toiminnallisista tehtävistä arkipäivän mittojen parissa. Niiden avulla pyritään  ymmärtämään ja sisäistämään arvioimalla sekä kokeilemalla tavallisimpien vetomittojen välisiä suuruussuhteita.

1. Lataa opettajan ohje ja tehtävät – PDF

3-9

Välineet:

kynä, ruutupaperia, viivoitin.

Kuvaus:

Kokonaisuudessa johdatellaan oppilas mittakaavan käsitteen sisäistämiseen ja huomaamaan mittakaavan vaikutus pinta-aloihin sekä tilavuuksiin. Tehtävissä käsitellään mittakaavaa arkisten asioiden suurennosten ja pienennösten kautta, itse tekemällä ja havainnoimalla.

Mittakaavaa käytetään kartoissa, pohjapiirroksissa ja pienoismalleissa. Suurennoksessa ja pienennöksessä muoto säilyy muuttumattomana. Johdannoksi asiaan voi oppilaille esittää esimerkiksi seuraavat kuvat:

Tässä tehtävässä käsitellään seuraavaa:

• mittakaavan johdattelu ja vaikutus pituuksiin
• mittakaavan vaikutus pinta-aloihin
• mittakaavan vaikutus tilavuuksiin

Asiaan liittyvä tehtäväpaketti:

1. mittakaava, opettajan versio (PDF-tiedosto)
2. mittakaava, oppilas – vastaussivu lopussa (PDF-tiedosto)

5.-9. luokat.

Välineet:

erivärisiä kopiopapereita, kontaktimuovia / laminointimahdollisuus

Kuvaus:

Kokonaisuudessa yksikönmuunnoksien harjoitteluun annetaan työkaluksi erilaisia toiminnallisia yksikönmuunnospelejä. Tavoitteena on massan, pituuden ja tilavuuden yksikönmuunnosten oppiminen eri vaikeustasoja tarjoavien pelien avulla. Lisäksi oppilaan on tarkoitus oppia ymmärtämään, minkälaista asiaa esimerkiksi tilavuus kuvaa. Monelle oppilaalle on yllättävän vaikeaa ymmärtää eri mittayksikköjen eroa.

1. Yksikönmuunnospelit – Työohje – PDF
2. Oppilaille kopioitavat ohjeet – PDF
3. Pelikorttipohjat – PDF

Keminmaan lukio teki “Lukion fysiikan ja pitkän matematiikan elävöittäminen ja liittäminen insinööritieteisiin” -hankkeen yhdessä Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan sähkö- ja tietotekniikan osaston kanssa vuosina 2007-2009. Pohja projektille löytyy lukion ja sähköosaston kummikouluyhteistyöstä. Molemmilla osapuolilla oli yhteinen huoli matemaattisten aineiden opiskelun  suosion hiipumisesta Suomessa ja toisaalta kummallakin on perinteisesti ollut vahva kiinnostus opetuksen kehittämiseen.

Toteutuneen projektin selkärankana oli lukion fysiikan ja pitkän matematiikan opettajien ja sähköosaston tiedottajan Laura Kannisen erinomainen yhteistyö sekä yhteinen näkemys siitä, mihin suuntaan lukion matemaattisten aineiden opetusta tulisi kehittää. Lisäksi  jo hankehakemuksen tekovaiheessa sähköosaston varajohtajan, professori Timo Rahkosen panos oli merkittävä.

Ilman teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön huomattavaa rahoitusta hanketta ei olisi tässä laajuudessa voitu toteuttaa.  Saadun  rahoituksen ansiosta Keminmaan kunnalle ei projektista koitunut mitään kustannuksia.

Hanke sisälsi toisaalta fysiikan ja matematiikan kursseja elävöittävän aineiston tekemistä ja toisaalta yliopiston ja lukion muuta yhteistyötä.  Aineiston tuottamisessa lukio oli pääasiassa ideoijan ja testaajan sekä sähköosasto toteuttajan roolissa. Lukiolla kartoitettiin fysiikan ja matematiikan kursseista kohtia, joihin haluttiin puuttua,  ja kun yliopistolla oli kehitetty näihin kohtiin havainnollistavaa materiaalia, lukiolla testattiin sitä normaalin opetuksen yhteydessä. Lukion opettajien kannalta tämä oli oiva järjestely, saatoimme keskittyä siihen, minkä tunsimme osaavamme parhaiten ja esimerkiksi tietokonedemoja tekivät ne, jotka sen parhaiten osasivat. Hankkeessa tuotettu aineisto julkaistiin sitä varten rakennetulla avoimella fysmat-nettisivustolla muidenkin käyttöön.

Projektiin sisältyi myös lukion opettajien koulutusta sähköosastolla. Jonkin verran saimme myös täydennettyä lukion laitevarustusta, missä korvaamattomana apuna olivat sähköosaston asiantuntijat.

Hankkeen aikana suoritettiin opettaja- ja opiskelijavierailuja oppilaitosten välillä molempiin suuntiin. Laura myös osallistui lukion LUMA-viikkojen toteutukseen käymällä itse pitämässä esityksiä lukiolla sekä  järjestämällä sähköosastolta videoluentoja ja -tietoiskuja lukiolle. Hanketyöryhmä kokoontui hankkeen aikana aktiivisesti. Suuri osa näistä kokouksista pidettiin ConnectPro-etäyhteydellä, mikä jo sinällään opetti meille luovan ja edullisen tavan tehdä yhteistyötä välimatkasta riippumatta. Myös opiskelijat pääsivät tästä osallisiksi.

Kaiken kaikkiaan yliopistomaailma tuli hankkeen aikana konkreettisesti tutuksi lukiolaisille. Toivottavasti tämä osaltaan madaltaa opiskelijan kynnystä siirtyä lukiosta yliopistoon. Ja varmasti tämä toimii myös toisinpäin: yliopisto sai tietoa siitä, missä lukiossa tällä hetkellä mennään.

Fysmat-sivusto

Fysmat-sivustolta löytyy lukion fysiikan ja pitkän matematiikan kursseihin liittyviä elävöittäviä harjoituksia ja demonstraatioita. Ne on tarkoitettu opettajien käyttöön oppitunneille sekä myös opiskelijoiden itseopiskelua varten. Aktiviteetit ovat eritasoisia, jolloin tekemistä löytyy niin edistyneemmille kuin perustehtäviä kaipaaville lukiolaisille. Aiheet tehtäviin on yritetty löytää opiskelijoiden lähiympäristöstä ja tekniikan alalta.

Tehtäviä löytyy neljässä formaatissa. HTML muodossa materiaalia voi käyttää oppitunnilla videotykin kanssa ja PDF-formaatista puolestaan voi tulostaa paperiversion tehtävästä. Geonext-tehtävät ovat interaktiivisia havainnollistuksia. Octave-tehtävät edellyttävät ilmaisen Octave-ohjelmiston lataamista omalle koneelle. Octave on insinöörien käyttämän Matlab-ohjelmiston klooni, jolla pääsee harjoittelemaan oikeassa insinöörien käyttämässä ympäristössä. Ohjeet Octaven ja Geonextin lataamiseen ja käyttöön löytyvät fysmatista.

Tehtävät on sijoitettu sekä fysiikan että matematiikan puolella niiden kurssien kohdalle, joihin ne lähinnä liittyvät. On huomattava, että fysiikkaan sopivia tehtäviä löytyy myös matematiikan puolelta ja päinvastoin. Samoin samaa harjoitusta on joskus käsitelty eri kursseilla eri näkökulmista kursseilla vaadittavien taitojen mukaisesti.

Sivustolta löytyy myös jatkuvasti päivittyvä Tiedeuutiset, josta löytyy ajankohtaisia tieteellisiä havaintoja, sekä lisäksi fysmat-uutiset, joka sisältää sivuston tekijöihin ja käyttäjiin  liittyviä uutisia. Samoin fysmatista löytyy perinteinen linkkilista, jonka takaa saa esille esimerkiksi vanhoja pääsykoetehtäviä ja muuta asiaan liittyvää tutkittavaa.

Yhteystiedoista löytyy sähköpostiosoite, johon voi lähettää tekijöille kommentteja,  ideoita ja parannusehdotuksia. Myös omia demoja ja harjoituksia voi lähettää, jos haluaa niitä sivustolle; näistä neuvotellaan aina erikseen.

Toivomme antoisia hetkiä mielenkiintoisien aiheiden parissa!

Fysmat-sivustoon voi tutustua osoitteessa www.edu.keminmaa.fi/~fysmat/.

1. Tulosta kolumni
   

LUMA-keskus on Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan koordinoima sateenvarjo-organisaatio koulujen, yliopistojen ja elinkeinoelämän yhteistyölle, jonka tavoitteena on luonnontieteiden, matematiikan, tietotekniikan ja teknologian oppimisen, opiskelun ja opetuksen edistäminen kaikilla tasoilla. LUMA-keskuksen verkkosivujen materiaaliosuudessa on lähinnä linkkejä Helsingin yliopistolla tuotettuun opetusta tukevaan materiaaliin.

1.-2. luokat

Välineet:

Tulostetut diplomitehtävät, värikyniä, peili, paperiliittimiä (2 eri kokoa), arpakuutioita, viivotin ja esimerkiksi lukuvuoden lopuksi jaettavat diplomit.

Kuvaus:

Alakoululaisille suunnatulla matematiikadiplomitoiminnalla pyritään tarjoamaan hauskaa toimintaa ja haasteita matematiikan parissa sekä innostamaan matemaattisen ajattelun kehittämiseen. Yhteistyö ja tehtävistä keskustelu ovat toivottavia, jotta oppilas saa kertoa ääneen havainnoistaan ja ratkaisutavoistaan ja näin kehitää matematiikan kielenkäyttöä.

Tehtävät soveltuvat oppitunneille, kerhoihin sekä kotiin tehtäviksi ja ne ovat tulostettavissa matematiikkalehti Solmun sivuilta. Lukuvuoden alussa opettaja voi esimerkiksi käynnistää diplomitoiminnan, jolloin tehtäviin voidaan tutustua koulussa oppitunneilla. Tämän jälkeen tehtäviä on mahdollista jatkaa itsenäisesti vaikkapa kotona.

1. Matematiikkadiplomi (Solmu-lehti)

Yläkoulu, lukio

Välineet:

Erivärisiä A4- tai A3-arkkeja, sakset.

Kuvaus:

Kokonaisuudessa johdatellaan oppilas huomaamaan vastaavuuksia suorakulmaisesta kolmiosta itse tehtyjen mittausten avulla. Toiminnalliset tehtävän suoritettuaan oppilaan pitäisi oivaltaa, mitä trigonometriset funktiot sini, kosini ja tangetti pohjimmiltaan tarkoittavat. Lisäksi tarkastellaan erästä Pythagoraan lauseen todistusta.

1. Trigonometriaa yhdenmuotoisuuden kautta – Opettajan ohje – PDF

Fysmat-sivusto sisältää lukion pitkää matematiikkaa ja fysiikkaa elävöittäviä tehtäviä, jotka on sidottu insinööri-tieteisiin. Tehtävät on kehitetty Teknologiateollisuus ry:n rahoittamassa hankkeessa Oulun yliopiston sähkö- ja tietotekniikan osaston sekä Keminmaan lukion yhteistyönä.